Polaaripyörre romahti – Tätä se tarkoittaa Suomelle
Maapallon ilmakehässä on tapahtunut poikkeuksellinen ilmiö.
Polaaripyörre eli napa-aluetta korkealla ilmakehässä kiertävä hyytävän kylmä pyörre on heikennyt historiallisen varhain. Samaan aikaan stratosfäärissä on tapahtunut äkillinen lämpeneminen.
Näin on tapahtunut eilen kello 14, kertoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman.
Polaaripyörteen heikkeneminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yläilmakehän länsituulet heikkenevät.
Polaaripyörre muodostuu ja voimistuu vuosittain osana normaalia vuodenaikaiskiertoa. Ilmiö tavallisesti voimistuu marraskuussa, kun lämpötilaero kylmenevän napa-alueen ja keskileveysasteiden välillä kasvaa.
Vastaavaa voimakasta häiriintymistä ei kuitenkaan ole tiettävästi havaittu aiemmin näin varhain marraskuussa.
– Se, että täyttyykö tieteellinen määritelmä tälle äkilliselle lämpenemiselle, joka viittaa siihen, että länsituulet kääntyvät itäisiksi, on vielä epäselvää, Nyman sanoo.
Lunta tupaan
Nyt odotetaan sitä, miten tilanne heijastuu troposfääriin eli maanpinnan lähellä oleviin sääilmiöihin, Nyman pohtii.
Tuoreissa ennusteissa, jotka yltävät 15 vuorokauden päähän, on nähtävissä ensi viikon loppupuolella kylmempi vaihe, jolloin korkeapaine Atlantilla on vahvistumassa.
Tämä mahdollistaisi pohjoisempia ilmavirtauksia Suomeen. Todennäköisyys sille, että talvi voi alkaa etelässä varhain, on kasvanut.
– On siis ihan todennäköistäkin, että ensilunta olisi tulossa sitten Lappia etelämmäksikin ensi viikon loppupuolella, Nyman sanoo.
Tuoreiden kausiennusteiden mukaan Suomen talvi voi muodostua kylmemmäksi kuin aiemmin on arvioitu.
Ilmavirtaus Atlantilta on ennusteissa siirtynyt etelämmäksi. Nyman kuitenkin huomauttaa, että yksityiskohdat voivat vielä elää eri tavoin.
Ennennäkemätön ja ristiriitainen tilanne antaa myös meteorologille tilaisuuden oppia.
Polaaripyörre puoltaa kylmempää alkutalvea, kun Tyynenmeren voimakas El Niño taas lauhempaa.
– Ehkä tästä sitten opitaan jälkikäteen, että kummalla asialla on suurempi painoarvo.