Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) kertoo Iltalehdelle, että Suomi on lähettänyt Euroopan komissiolle ehdotuksia siitä, millä tavalla EU:n pakkausjäteasetukseen toivotaan joustoa.
– Olemme ehdottaneet nimenomaan sillä perusteella, että löytyisi ratkaisu, jolla juomapakkaukset voitaisiin vapauttaa uudelleenkäyttövaatimuksista Suomen kaltaisissa harvaan asutuissa maissa, joissa on pitkät välimatkat, mutta kuitenkin hyvin toimiva palautus- ja kierrätysjärjestelmä, Multala sanoo.
Voimassa olevan EU:n pakkausjäteasetuksen mukaan 10 prosenttia juomapakkauksista pitää olla uudelleenkäytettäviä vuonna 2030.
Juomapakkausten palautusaste on kuitenkin Suomessa liikkunut 97 prosentin tuntumassa. Jos poikkeusta asetukseen ei saada, Suomessa saatetaan joutua rakentamaan rinnakkainen järjestelmä lasisten tai paksumuovisten pullojen uusiokäyttöä varten.
Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli sanoi aiemmin Iltalehdelle, että pelkästään K-ryhmässä muutosten kustannukseksi arvioidaan yli sata miljoonaa euroa. Panimoteollisuuden arvio on noin 400 miljoonaa euroa.
Suomi on yksin
Multalan mukaan Suomi pyrkii vakuuttamaan komissiota, että toisenlaiseen palautusjärjestelmään siirtymisestä voisi aiheutua jopa enemmän ympäristöhaittoja tai päästöjä kuin vanhan jatkamisesta.
– Silloinhan siihen ei ole järkevää siirtyä. Olemme tehneet tästä ehdotuksen komission suuntaan, Multala sanoo.
Suomi pyrkiikin saamaan läpi poikkeusta lakiin, joka on jo voimassa. Tämä on tyypillisesti ollut hankalaa mutta ei mahdotonta.
Multalan mukaan komissio voi asetuksen mukaan säätää tietyistä poikkeuksista uudelleenkäyttövelvollisuuksiin, jos asetuksessa määritellyt tiukat edellytykset täyttyvät. Keskustelut komission kanssa jatkuvat yhä.
Prosessiin liittyy kuitenkin ongelma: pieni Suomi on toistaiseksi asiansa kanssa yksin.
– Valitettavaa on tietenkin se, että esimerkiksi muut Pohjoismaat, joissa kuitenkin on myös hyvin toimiva panttipalautusjärjestelmä, eivät ole olleet tässä yhtä aktiivisia meidän kanssa, Multala paljastaa.
– Olisi tärkeää, että saataisiin vähän joukkovoimaa tähän vaikuttamiseen. Se auttaisi tietenkin meitä tässä, että saataisiin muut mukaan, ministeri jatkaa.
Haasteita edessä
Multala kertoo, että kaikesta huolimatta hallitus on pitänyt asiaa esillä jäsenmaiden ministereistä koostuvan ministerineuvoston kokouksissa sekä kahdenvälisissä keskusteluissa ympäristökomissaari Jessika Roswallin kanssa.
Iltalehti kertoi sunnuntaina, että komissio on pyytänyt Suomelta lisäarviota tilanteesta. Multalan mukaan komissio on halunnut kuulla tarkemmin Suomen esiin nostamista epäkohdista.
– Asetuksen mahdollistaman kansallisen poikkeuksen tekeminen on meille haasteellista, sillä esimerkiksi muovin suhteen emme pääse lähellekään kierrätystavoitteitamme.
Ongelma tiivistyy siihen, että komissio ei katso kierrätystavoitteita pelkästään pullojen tai tölkkien osalta, vaan kiinnittää enemmän huomiota kaikkien pakkausten materiaaleihin.
– Silloin Suomi ei näihin tavoitteisiin esimerkiksi muovin osalta pääse, Multala summaa.
EU-säännökset ovat Multalan mukaan monesti epätäydellisiä.
– Ajatus varmasti sinällään on ihan hyvä, mutta tässä tuntuu aika järjenvastaiselta, että lähdettäisiin muuttamaan meidän hyvin toimivaa järjestelmää. Varsinkin jos se aiheuttaisi vielä paitsi lisää kustannuksia, myös mahdollisesti lisää päästöjä.
Komissio voisi ainakin periaatteessa antaa täytäntöönpanoasetuksen, jolla lisäpoikkeuksen voisi saada.
– Ollaan koko ajan aktiivisia, Multala painottaa.
