Purra näkee jo hikikarpaloita Antti Lindtmanin otsalla

Valtiovarainministeriön (VM) sisäiset budjettineuvottelut alkavat tiistaina. Valtiovarainministeri Rikka Purra (ps) valitteli vuosi sitten ja myös kaksi vuotta sitten neuvottelujen alla, että edelleen on se päivä kokematta, että hänen virkahuoneeseensa tulisi positiivisesti yllättäviä lukuja.

Nyt tilanne on toinen.

–Nyt niitä positiivisia, yllättäviä luku on kyllä tullut, Purra sanoo ja viittaa Tilastokeskuksen viime viikolla julkistamaan ennakkotietoon. Sen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,9 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Ensimmäisen vuosineljänneksen kasvuluku oli sama.

Suurena yllätyksenä kevään ja alkukesän kasvu ei kuitenkaan Purralle tullut.

– Kuukausia ja kuukausia olen ihmetellyt, että miksi se (kasvu) ei näy. Kun ensimmäisen neljänneksen luvut saatiin, olin enemmänkin huojentunut siitä, että omat arvioni eivät olleet menneet niin pieleen, Purra sanoo.

Suomen vienti alkoi ottaa lisäkierroksia jo viime vuoden puolelle. Kuluvan vuoden aikana tahti on parantunut.

– Yleensähän vienti edellä Suomessa talouskasvuun lähdetään. Nyt kasvu on jo hyvin laaja-alaista, Purra sanoo. Tilastokeskus vahvisti Iltalehdelle maanantaina, että näin on asian laita, tosin tarkemmat luvut ja analyysi saadaan vastaan elokuun lopussa.

Purra nostaa esiin sen, että Suomen teollisuustuotanto on jo noussut korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008 eli aikaa ennen finanssikriisissä tapahtunutta romahdusta.

– Myös yksityinen kulutus on nousussa. ja ylipäätään kuluttajien luottamus on kohentunut, Purra lisää. Hän nostaa esiin myös investoinnit, jotka nekin ovat kasvussa.

Purra ei lähde arvailemaan

Suomen talous kasvoi nykytiedoilla sen verran vahvasti ensimmäisellä vuosipuoliskolla, että koko vuoden talouskasvu olisi 2 prosentin luokkaa, vaikka loppuvuosi sujuisi nollakasvun merkeissä.

Meneekö 2 %:n raja rikki tänä vuonna?

– On parempi, että minä pysyn sorvini ääressä ja teen vaadittavia hommia talous- ja finanssipolitiikassa ja jätän ennustamisen muille, Purra sanoo.

– Mutta uskon ja toivon, että talous jatkaa vahvaa kasvuaan loppuvuodenkin aikana, jolloin tietysti päästäisiin selvästi korkeampiin lukuihin, hän lisää.

Milloin työmarkkinat heräävät?

Ikävä tosiasia silti on, että kansantalouden hyvät kasvuluvut eivät ole näkyneet työllisyyden paranemisena eikä työttömyyden laskuna. Sitä Purrakin valittelee.

Milloin työllisyys alkaa kasvaa ja työttömyys supistua?

– Toivottavasti syksyn aikana alkaa näkyä helpotusta, Purra sanoo.

Toki työllisyyden kehityksestä on todettava, että sen heikkeneminen on ollut hyvin pientä.

Vaikeat työttömyysluvut, erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu vetää Purran vakavaksi.

Mikä on viestinne suomalaiselle työttömälle, joka etsii tosissaan töitä, mutta ei töitä löytänyt?

– Se, että parempaan suuntaan ollaan ehdottomasti menossa. Työpaikkoja ja työllisyyttä ei tehdä hokkus pokkus -keinoilla, ei myöskään silloin, kun oppositio näin haluaa esittää, Purra sanoo ja korostaa heti perään, että aidot työpaikat syntyvät yrityksiin.

”Rakennettiin liikaa asuntoja”

Kuluttajien vähäinen luottamus ja jäissä oleva asuntorakentaminen ovat tällä hetkellä Suomen talouden ehkä pahimmat kipupisteet. Vasemmistoliitosta ja demareista on tullut vaatimuksia asuntorakentamisen vauhdittamiseksi.

Purra ei näille toiveille lämpene.

– Kuplavuosina rakennettiin liikaa asuntoja ja erityisesti pääkaupunkiseudulle liikaa pieniä asuntoja. Nämä asunnot eivät mene kaupaksi. Tehtiin sijoittajaunelmia velkavivulla nollakorkomaailmassa, Purra sanoo.

Myös asuntomarkkinoiden virkoamista on odotettu jo vuosia.

– Hinnat eivät ole laskeneet riittävästi, eivät ainakaan pääkaupunkiseudulla, Purra sanoo.

Purran mukaan poliitikkojen ja sijoittajien kannattaisi ottaa oppia Suomen asuntomarkkinoiden kehityksestä.

– Lasku tulee aina jossain vaiheessa maksettavaksi, jos rakennetaan kuplalle, Purra täräyttää.

Verotulot kasvussa

Verotulot kasvoivat tammi–kesäkuussa noin 3 prosenttia 44,8 miljardiin euroon. Kasvu ylitti inflaation eli verotulot kasvoivat myös reaalisesti ja vahvistivat siten julkista taloutta.

Purran mukaan kehitys on ollut sen verran hyvää, että valtiovarainministeriö tulee korjaamaan arviotaan verotuottojen kehityksestä.

– Luvut tarkentuvat, kun hallitus kokoontuu syyskuun alussa budjettiriiheen ja VM julkistaa seuraavan ennusteensa.

Alijäämä kasvaa

Mutta nyt käsillä ovat VM:n sisäiset budjettineuvottelut. Niiden tuloksena syntyy valtiovarainministeri Purran ehdotus valtion ensi vuoden budjetiksi.

Valtion kuluvan vuoden budjettitalouden loppusumma oli kesäkuussa kahden lisäbudjetin jälkeen 91,7 miljardia euroa. Alijäämä oli vajaat 11,1 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ARA-asuntorahaston kertaluontoista 2,3 miljardin euron tuloutusta.

Purra ei lupaa muutosta parempaan.

– Julkisen talouden tilanne on yhtä huono kuin tähänkin asti ja vuosittainen alijäämähaarukka, josta puhutaan, on 12–13 miljardia euroa.

Näiden lukujen perusteella valtion velkaralli vain pahenee ensi vuonna. Purran mukaan paine tulee erityisesti kasvavista korko-, puolustus- ja sote-menoista.

– Ilman sopeutustoimia alijäämä olisi paljon suurempi, Purra puolustautuu.

– Ankaraa säästökuuria pitää jatkaa samaan aikaan, kun huolehditaan uudistuksista ja siitä, että kasvu mahdollistuisi ja yritysten edellytykset olisivat mahdollisimman hyvät, Purra lisää.

10 miljardin sopeutus odottaa

Purra on jo aikaisemmin linjannut, että ensi vaalikaudella julkista taloutta täytyy sopeuttaa noin 10 miljardin euron edestä.

Mikä on julkisen talouden suurin ongelma? Hyvinvointialueetko?

– Hyvinvointialueiden talous on kehittynyt parempaan suuntaan, vaikka eriytymistä alueiden välillä tapahtuu. Yleisesti ottaen julkisen talouden suurin ongelma on paisunut sosiaalivaltio suhteessa tulonmuodostukseen ja se fundamentaalisin ongelma on väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen.

Elinkeinoelämä esittää lääkkeeksi lisää työperäistä maahanmuuttoa. Se ei yllätyksettömästi Purralle käy.

– Haitallinen maahanmuutto rasittaa meidän julkista taloutta, Purra paaluttaa.

Karkeasti jaettuna Suomessa on heitä, jotka tekevät työtä ja maksavat veroja ja sitten heitä, jotka elävät erilaisten tulonsiirtojen varassa. Kumpaa ryhmää Suomen järjestelmä suosii?

– Jos ikääntyneet ja eläkkeitä saavat, jotka ovat suurin tulonsiirtoja saava ryhmä, otetaan pois, niin kyllä meidän sosiaaliturvajärjestelmässä on edelleen kannustamattomuusongelmia. Ylipäätään se, kun lasketaan yhteen sosiaaliturvaetuudet ja maksuhelpotukset, niin se palkka, joka ihmiselle vaadittaisiin, että hänen kannattaisi siirtyä työmarkkinoille nousee kyllä huomattavan korkealle, Purra sanoo.

– On ihan selvää, että kannustinongelmat ovat valtavia. Se näkyy meidän työttömyysluvuissa ja toimeentulotuen saajissa pääkaupunkiseudulla, jossa ulkomaalaisten yliedustus toimeentulotuen saajissa on huomattava.

Ei uusia säästöjä

Purran mukaan Petteri Orpon (kok) hallitus on linjannut, ettei ensi vuoden budjettiin tule enää sellaisia uusia säästöjä, joista ei olisi jo päätetty esimerkiksi kevään kehysriihessä. Purran mukaan säästöjen määrä ensi vuoden budjetissa on 4,8 miljardia euroa. Vuosi sitten hallitus joutui tuomaan budjettiin miljardin euron lisäsäästöt.

– Noudatamme korjaavaa nettomenopolkua ja mikäli näin ei olisi, niin sitten tekisimme uusia toimia. Mutta viimeksi keväällä olemme säästöpäätöksiä tehneet, ja niitä viedään nyt eteenpäin.

Kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sopivat viime vuonna kansallisesta velkajarrusta, joka tarkoittaa 8–11 miljardin euron sopeutusta julkiseen talouteen ensi vaalikaudella.

Eikö sopeutustarve huomioiden valtion ensi vuoden budjetissa olisi voinut tehdä enemmän?

– Tämä hallitus on hallitusohjelmassa tehnyt silloisen VM:n arvion mukaan vaadittavat säästöt ja tehnyt sen jälkeen kolme neljä kertaa uusia säästöjä. Näkisin kyllä, että olemme osamme tästä tehneet, Purra sanoo.

Kritiikkiä Lindtmanille

Esimerkiksi pääoppositiopuolue SDP on puheenjohtaja Antti Lindtmanin johdolla arvostellut hallitusta siitä, ettei uusia säästöpäätöksiä enää tule.

– Oppositiopuolueet ovat kolme vuotta vastustaneet jokaista hallituksen säästöä ja huutaneet naama punaisena eduskunnan täysistuntosalissa. Ymmärrän, että hikikarpalot alkavat nyt nousta omalle otsalle, kun he ymmärtävät, mitä tulee se tarkoittamaan, Purra sanoo.

– Mietin millaista on Antti Lindtmanin housuissa, kun hän on toistaiseksi esittänyt ainoastaan säästöjen perumisia, mutta samaan aikaan hän sitoutunut EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin ja velkajarruun ja tarve olisi sellainen 10 miljardin euron säästölista julkaista. Mutta ei näy eikä kuulu, Purra arvostelee.

Purra on aiemmin linjannut, että seuraavan hallituksen on sopeutettava julkisia menoja luopumalla sosiaaliturvan automaattisista indeksikorotuksista. Nyt hän lisää listaukseen mm. kehitysavun Ukraina pois lukien, valtionhallinnon toimintamenojen lisäsäästöt, järjestösäästöt sekä ”suursäätiöiden” pääomien verollepanon.

– Näillä päästään jo lähelle vaadittavia, Purra sanoo.

Miten käy velkalukujen?

Tilastokeskus muutti vuonna 2022 tilastointitapaansa, jonka seurauksena ARA-korkotukilainat (valtion tukemat vuokra- ja asumisoikeustalojen lainat) siirrettiin osaksi julkista velkaa.

EDP-velka oli vuoden 2025 lopussa 249,1 miljardia. Siitä 20,7 miljardia oli ARA-vaikutusta.

EDP-velan suhde bruttokansantuotteeseen oli vuoden 2025 lopussa 88,5 %-yksikköä, ja siitä ARA-vaikutus oli 7,3 %-yksikköä, eli ilman ARA-vaikutusta velkasuhde olisi ollut 81,2 %-yksikköä.

Suomi haluaa nyt, että ARA-korkotukilainat poistuvat julkisesta velasta. Asia on EU-komission käsissä.

Onnistuuko?

– En osaa sanoa. En ole saanut vähään aikaan mitään tietoa asiasta. Tämän hallituksen aikana se ei kuitenkaan tulisi, mutta järkevää se olisi.

Mitä uhkakuvaa torjutaan?

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) on käynnistänyt valmistelun sisärajatarkastusten palauttamiseksi Suomeen. Taustalla ovat Espanjan Ceutan siirtolaistilanne sekä aiemmin säädetty rajaturvallisuuslaki.

Mikä on se uhkakuva, jota varten tällaista valmistelua tarvitaan?

– Se on hyvää varautumista, mikäli tilanne äityisi huonoksi. Sen verran vuoden 2015 tilanteesta pitää kaikkien olla oppineita, että on parempi varautua, vaikka tuskin tilanne yhtä pahaksi voisi tulla kuin 2015.

Vuonna 2015 Suomeen saapui yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Määrä oli ennätyksellisen suuri aiempiin ja myöhempiin vuosiin verrattuna.