Purralta piikki kokoomukselle: ”Korjataan sitä naisongelmaa”

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoo Iltalehden haastattelussa, että kokoomusministerien ulostulo ja moitteet perussuomalaista sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania kohtaan liittyvät kokoomuksen ”naisongelmaan”.

– Se, että kolme kokoomusministeriä julkisesti kertoo, että tämä on ikävää ja väärin, niin se ehkä liittyy enemmän kokoomuksen sisäisiin asioihin. Ehkä tässä korjataan nyt sitä tänä vuonna paljon puhuttua naisongelmaa, Purra sanoo.

– Meillä sellaista ei ole. Ei myöskään miesongelmaa, Purra hymähtää.

Kolme kokoomuslaista naispuolista ministeriä eli kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen sekä tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie ottivat hyvin kriittisesti kantaa hallituskumppaninsa Rydmanin leikkauksiin sosiaalityön yliopistotutkimushankkeille.

Tutkimushankkeille oli varattu kahdeksan miljoonaa euroa, mutta Rydman myönsi niille vain neljä miljoonaa euroa luettuaan itse tutkimussuunnitelmat läpi. Hän hylkäsi virkavalmistelun läpi tulleista hankkeista puolet.

Purra katsoo, että Rydman toimi asiassa oikein päättäessään säästää rahoja.

– Virkavalmistelussa hylättiin osa hankkeista ja ministeri käytti itselleen kuuluvaa valtaa hylätä niitä vähän lisää, Purra sanoo.

– Olen sitä mieltä, että kaikki yliopistorahoitus pitäisi tulla yhdestä kanavasta. Se, että jossain sosiaali- ja terveysministeriössä päätetään virkamiehistössä tai ministeritasolla erikseen rahoituksesta, niin mielestäni tällaista järjestelmää ei pitäisi olla.

RKP saa erityiskohtelua

Toinen hallituksen sisäistä yhtenäisyyttä haastanut tilanne nähtiin kesän alla, kun RKP:n eduskuntaryhmä äänesti eduskunnassa tyhjää ministeri Rydmaniin kohdistuneessa epäluottamuslauseen käsittelyssä.

Näetkö, että se on kestävä tilanne, kun RKP:llä on ongelmia äänestää ministerin luottamuksen puolesta?

– Ei ole, Purra sanoo.

– Maahanmuuttoa koskevien kiristysten kanssa on myös ongelmia. Niidenkään taakse ei saada [RKP:tä]. Kaikkia puolueita ei hallituksessa käsitellä samalla tavalla.

Mitä se tarkoittaa?

– En usko, että tuollainen olisi mahdollista kahdelle suurimmalle puolueelle.

– Tämä oli piikki ja isku pääministeriä kohtaan tietenkin.

Purra katsoo, että pääministeri pyrkii pitämään hallituksensa kasassa ja sovittelemaan osapuolten välisiä ristiriitoja. Siitä huolimatta RKP lipesi rivistä.

– Se oli kuin isku naamaan [pääministerille], Purra kiteyttää.

Sipilän hallituksen kohtalo edessä?

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtama hallitus kompuroi nurin aikanaan vaalikauden loppua kohti tultaessa. Tuolloin nähtiin jopa tilanteita, joissa hallitus perui omia esityksiään.

Purra katsoo, että vastaavaa riskiä ei ole nyt käsillä. Syynä on se, että suurimmat hankkeet ovat jo saatu ajettua läpi.

– Meillähän on käytännössä syksyllä hyväksyttävänä enää erittäin mukavia yli miljardin euron veronalennuksia ensi vuodelle, Purra sanoo.

Hän listaa muun muassa keskituloisten työn verotuksen alentamisen, yhteisöveron alennuksen ja polttoaineiden veroalen.

– Eiköhän me näistä ihan yksimielisiä olla.

Purra ei äkkiseltään keksi, mistä asioista hallitus saisi vielä kiistaa aikaiseksi. Hän arvelee hallituksen pääsevän "ihan nätisti" eteenpäin.

Purra kuitenkin myöntää, että neljän puolueen koalitiohallituksessa ei ole aina helppoa. Hän pitää silti saavutuksena ja osoituksena hallituksen toimintakyvystä sitä, että hallitus on neljästi saanut sovittua lisäsäästöistä.

Päästiinkö säästötavoitteeseen?

Julkisuudessa on esitetty erilaisia lukuja siitä, miten paljon hallitus on onnistunut sopeuttamaan kuluneella vaalikaudella. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin kuuden miljardin euron sopeutustoimet. Myöhemmin tavoite nousi 10 miljardiin euroon.

Esimerkiksi Ylen jutussa Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänä vuonna arvioinut, että hallituksen päättämien meno- ja tulotoimien vaikutukset jäävät 3,5 miljardia euroa julkista taloutta vahvistaviksi. VM:n arvio hallituksen toimien vaikutuksesta alijäämään oli viisi miljardia euroa vuoden 2027 tasossa.

Purra katsoo, että hallitus on päässyt huomattavasti pidemmälle kuin hallitusneuvotteluissa sovittiin. Hän käyttää suorista sopeutustoimista eli veronkiristyksistä ja menoleikkauksista 6,5 miljardin euron lukua.

Hän kritisoi, että oppositiossa ei ole käsitetty sitä, että hallitus on joutunut tekemään samalla päätösperäisiä menolisäyksiä etenkin turvallisuuteen ja puolustukseen. Lisäksi sote-menot ja valtion korkokulut ovat kasvaneet. Ne ovat painaneet sopeutusten nettomääräistä tasoa alemmaksi.

Purra ei ole mielissään siitä, että esimerkiksi menoja lisänneiden kasvutoimien perään on huudeltu myös oppositiosta, mutta samalla vastustettu menoleikkauksia.

Katsotko, että hallituksessa ollaan täytetty se mitä piti?

– Me olemme täyttäneet paljon enemmän kuin hallitusneuvotteluissa sovimme, Purra sanoo.

Vaikka nettosopeutus ei ole siellä tavoitetasolla?

– Niin koska me olemme joutuneet lisäämään menoja, Purra vastaa.

– Tämä paletti on äärimmäisen vaikea. Olisinko toivonut, että olisimme vielä kyenneet säästämään enemmän valtion toissijaisista menoista, kuten sieltä järjestöistä, kehitysavusta ja tietystä byrokratiasta? Kyllä olisin toivonut.

Purran kertomille leikkauskohteille ei hallituksen sisältä ole kuitenkaan löytynyt kannatusta.

Tavoitteena pääministerin paikka

Perussuomalaisten kannatus on tuoreimman Ylen mittauksen mukaan 14,5 prosenttia. Purra sanoo, että sellaiseen vaalitulokseen hän ei olisi tyytyväinen.

– Tavoitteena on olla hallituksessa ja pääministeripuolueena. Oma tavoitteeni on olla pääministeri, Purra linjaa.

Gallupeista Purra nostaa esiin sen, että perussuomalaisten kannatus on alle prosenttiyksikön päässä siitä, mitä se oli oppositiossa ollessa samassa vaiheessa vaalikautta eli neljä vuotta sitten.

– Se on aika hienoa, mikäli verrataan siihen. Toki se ei ole mikään tae tulevasta, Purra sanoo.

Hän luottaa perussuomalaisten kannatuksen lähtevän kasvuun vielä ennen vaaleja, vaikka vaalikausi onkin ollut kovaa säästökuuria.

Kestääkö oma asemasi puheenjohtajana, jos vaalitulos jää tuoreimman gallupin lukemiin?

– Puheenjohtajuus on tässä puolueessa puhtaasti jäsenten vallan alla. Meillä on suora jäsendemokratia ja siellä voidaan tehdä juuri sellaisia päätöksiä kuin jäsenet haluavat.

Mutta et olisi tekemässä omia johtopäätöksiä ja ilmoittamassa esimerkiksi, että nyt riitti, joku muu saa ottaa ruorin?

– Näiden ajankohta on sitten vaalien jälkeen, Purra sanoo.

Eduskuntavaalit järjestetään ensi vuoden huhtikuussa.

Suoria menoleikkauksia

Ensi vaalikaudella edessä olisi jälleen kova sopeutusurakka, kun Suomi on sitoutunut velkajarruun, josta vain vasemmistoliitto jäi ulkopuolelle.

Purra lupaa, että perussuomalaiset tulevat esittelemään velkajarrun edellyttämän noin 10 miljardin sopeutuslistansa. Yhtäkään sektoria ei voida Purran mukaan jättää tarkastelun ulkopuolelle. Puolustukseen toki panostetaan, mutta myös siellä pitää tarkastella hallinnosta saatavia säästöjä.

Lista tulee olemaan Purran mukaan pääosin menoleikkauksia sisältävä, sillä veronkiristyksiin ei hänen mukaansa ole juuri mahdollisuuksia. Syy on siinä, että se tappaisi orastavan kasvun.

Purra mainitsee yhtenä säästökohteena erilaiset automaattiset indeksikorotukset.

– Kansalaiset eivät hahmota, kuinka paljon meidän menoista on ikään kuin automaattisesti nousevia. Tämähän on poikkeuksellista. Sen ei pitäisi olla niin maassa, jonka julkinen talous on tässä kunnossa, Purra sanoo,

Hän myös lupaa, että perussuomalaisten lista ei perustu toimiin, joilla saataisiin mahdollisten dynaamisten vaikutusten kautta julkinen talous kuntoon vaan suoriin menosäästöihin.

– EU:n finanssipoliittiset säännöt eivät mahdollista sitä, että sinne keksitään jotakin taikaseiniä, vaikka niin opposition suunnalta on kuultu, Purra sanoo.

Mökille pääseminen haaveissa

Purra ei ole vielä päässyt kesäloman viettoon, vaikka politiikan työtahti onkin jo keventynyt eduskunnan jäätyä istuntotauolle. Purra kertoo, että kesäloma odottaa vasta parin viikon päästä. Sitä ennen hän ehtii käydä muun muassa Brysselissä EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksessa.

Lomasuunnitelmia hän ei ole vielä ehtinyt lainkaan tehdä.

– Loma-asioissa olen intuitiivinen ja ajattelin päättää sisällöstä sitten, kun loma alkaa, Purra sanoo.

– Toivottavasti pääsen mökille vähäksi aikaa, ja ainakin toisen lapsen kanssa käyn jossain reissussa.

Sitä ennen Purra toimii pääministerin sijaisena, kun pääministeri Petteri Orpo (kok) on lomalla.