Purralta tyly varoitus: Komission jättiesitys vie valtaa Suomelta

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) näkee vuosien 2028–2034 EU-budjettiesityksen oleellisena elementtinä vallansiirron pääkaupungeista Brysseliin.

Iltalehti on aiemmin kertonut, että komission budjettiesityksessä jäsenmaiden saamat EU-rahat sidotaan erilaisten tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamiseen.

Muun muassa maataloustuet ja koheesiotuet nidotaan yhteen, ja niiden käytöstä tehdään kansalliset suunnitelmat komission kanssa. Jäsenmaat saavat vapaammat kädet rahojen jakamiseen, kun aiemmin käyttökohteet on määritelty suoraan Brysselissä. Jos tavoitteet eivät täyty, komissio voi pidättäytyä maksamasta rahoja.

Malli on tuttu Suomessakin kuohuttaneesta elvytyspaketista, jossa jäsenmaat saivat maksueriään sen jälkeen kun pystyivät osoittamaan komission kanssa sovittujen tavoitteiden saavuttamisen.

– Tässä uudistuksessa on tietenkin hyviä elementtejä, mikäli niitä onnistutaan käyttämään ja saadaan tehokkaampaa ja vaikuttavampaa rahankäyttöä. Vastaavasti tietynlainen vallansiirto pois täältä, niin näen sen aivan yhtä lailla tässä oleellisena elementtinä, Purra sanoi perjantaina EU:n valtiovarainministeriön kokouksen jälkeen Luxemburgissa.

Leikkaaminen ”erittäin tärkeää”

Purra paalutti, että Suomi kuuluu EU:ssa niiden maiden joukkoon, jotka haluavat selvästi laskea komission esittämän budjetin kokonaistasoa.

– Se on erittäin tärkeää. Ei pelkästään näissä vaikeissa julkisen talouden tilanteissa vaan yleisestikin.

Komission esittämä budjetti on kooltaan noin 1 760 miljardia euroa, kun kuluvalla kaudella kokoluokka on ollut noin 1 200 miljardin tuntumassa.

– Samaan aikaan tunnustetaan, että on merkittäviä tärkeitä kohteita, prioriteetteja niin puolustukseen kuin kilpailukykyyn Suomessa itärajaan ja niin edelleen liittyen, jotka jo itsessään varmasti tarkoittavat sitä, painetta tason nousuun tulee ja sitä myötä jäsenmaksuihin, Purra sanoo.

Suomen neuvottelukannoissa on ollut mukana aluekehitys- eli koheesiorahojen leikkaaminen.

– Toki olemme myös sitä mieltä, että kokonaisuudessaan budjettikehystä pitää voida tarkastella sitä kautta, että mistä vähennetään, Purra sanoo.

Uudet luvut pöytään

Myös pääministeri Petteri Orpo (kok) on kertonut Iltalehdelle, että nimenomaan koheesiorahoista etsitään vähennyksiä. Orpon mukaan alueellisen kehityksen edetessä tarve köyhimpien EU-alueiden tukemiselle vähenee.

– Siksi vähennykset siellä ovat mahdollisia. Koheesion osalta Suomi maksaa merkittävästi enemmän kuin saa. Samaan aikaan pitää huomioida Suomen itäisten ulkoraja-alueiden erityistilanne ja vakavista ja pysyvistä haitoista kärsivien pohjoisten harvaan asuttujen alueiden nspa-erityisrahoitus, joka tulisi turvata myös jatkossa, Orpo kommentoi.

Orpo allekirjoitti viiden muun maan kanssa kirjeen, jossa vaaditaan satojen miljardien leikkauksia komission budjettiesitykseen. Kirjeessä leikkauksia vaaditaan kaikkiin budjetin pääkohtiin. Tästä huolimatta Suomi ei Orpon mukaan aja leikkauksia maatalouteen.

EU:n puheenjohtajamaa Irlanti esittelee lauantaina uuden budjettiehdotuksensa, joka mediatietojen mukaan sisältää 100–200 miljardin leikkaukset verrattuna komission esitykseen. Rahoitusta ei kuitenkaan vähennettäisi maataloudesta ja koheesiorahoista.

Uusia lukuja käsitellään ensi viikon torstaina ja perjantaina järjestettävässä EU-johtajien huippukokouksessa eli Eurooppa-neuvostossa, jossa Suomea edustaa p�ääministeri Orpo.