Voice of Freedom Повна версія

Putin voi tuoda pöytään Suomea koskevan vaatimuksen – Professorilta suorat sanat

· Main news

– Sehän oli täysin mahdoton vaatimus eurooppalaisille silloin, ja ihan yhtä mahdoton vaatimus se on nyt.

Näin kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg arvioi Venäjän mahdollista pyrkimystä vaikuttaa Nato-joukkojen sijoitteluun Euroopassa ja Suomessa.

Kremlin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ušakov sanoi sunnuntaina, että Euroopan pitäisi olla mukana Ukrainan rauhanneuvotteluissa. Tähän asti niitä on käyty Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen kesken.

Diplomaattilähteet arvioivat brittilehti The Telegraphille, että Venäjä yrittää neuvottelujen kautta heikentää Naton puolustusta.

Lehden mukaan Vladimir Putin todennäköisesti vaatii Naton vetäytymistä vuoden 1997 rajoihin eli pois Suomesta, Puolasta ja Baltiasta. Vuonna 2022 Kreml vaati Natolta samaa ennen Ukrainan sodan alkua. Tähän vaatimukseen Forsberg juuri viittaa.

– Näyttää selvästi siltä, että Putinin vaatimukset Naton läsnäolon ja laajentumisen rajoittamisesta ovat sellaisia, mitkä Putin haluaisi osaksi Ukrainan rauhansopimusta, vaikka niillä ei suoraan Ukrainan sodan kanssa ole mitään tekemistä.

Forsberg työskentelee Tampereen yliopistossa.

”Yksittäinen lausunto”

Forsbergin mukaan Venäjän päänavauksessa on kyse lähinnä yksittäisestä lausunnosta, eikä siitä pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Yhdysvallat voi neuvotteluissa päättää ainoastaan omaan politiikkaansa ja joukkoihinsa liittyvistä asioista, Forsberg sanoo. Se ei siis voi päättää esimerkiksi Eurooppaan sijoitettujen Nato-joukkojen sijoittelusta muuten kuin omien sotilaidensa osalta.

Vuosi sitten Alaskan Anchoragessa tehdyt rauhansopimusluonnoksetkin johtivat ”mahalaskuun” sen takia, että Yhdysvallat kävi Venäjän kanssa keskusteluja eurooppalaisten kumppanimaiden ohi, Forsberg muistuttaa.

– Yhdysvallat ei voi tehdä Natoa koskevia päätöksiä yksin, niin kuin ei Natokaan voi tehdä Yhdysvaltoja koskevia päätöksiä.

Jos neuvotteluissa sovittaisiin eurooppalaisten Nato-joukkojen läsnäolosta, se vaatisi, että rajoituksia tulisi molemmin puolin. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi muutoksia Venäjän rajan tuntumaan sijoitetuille joukoille.

Tällainen sopimus tehtiin kylmän sodan loppuvaiheilla Varsovan liiton ja Naton välillä. Niin sanottu TAE-sopimus eli sopimus tavanomaisesta aseistuksesta Euroopassa päättyi virallisesti vuonna 2023. Venäjä vetäytyi sopimuksesta ja Nato jäädytti sen.

Venäjä kuitenkaan tuskin tavoittelee rajoituksia omille joukoilleen, Forsberg sanoo. Sillä ei myöskään ole vipuvartta vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten Nato-maat avustavat toisiaan, Forsberg sanoo.

Suomen ja Euroopan ei Forsbergin mukaan tarvitse olla huolissaan siitä, että Nato heikkenisi Euroopassa, jos neuvotteluihin lähdettäisiin. Toisaalta Euroopan maat voivat tahoillaan päättää ottaa joitakin Venäjän vaatimuksia huomioon omassa politiikassaan.

– Siinä on enemmän kyse politiikkamuutoksesta kuin sopimuksesta Venäjän kanssa.

Euroopan turvallisuuteen koskeviin neuvotteluihin Euroopan on osallistuttava ennemmin tai myöhemmin, Forsberg sanoo. Tällä hetkellä pohjaa yhteisymmärrykselle ei kuitenkaan vaikuta olevan.