Voice of Freedom Повна версія

Putinin puheisiin livahti kaava, josta Stubbin väitetään saaneen nyt osansa – Asiantuntija kertoo, mistä on kyse

· Main news

Venäjän presidentti Vladimir Putinilla vaikuttaa olevan sitkeä tapa luennoida slaavilaisen historian näkemyksistään, jotka eivät kestä merivettä.

Brittilehti Financial Times väittää lähteisiinsä perustuen, että Putin puhui aiheesta pitkään puhelimessa tiistaina. Langan toisessa päässä olivat Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre.

Puhelun sisällöstä on ollut julkisuudessa ristiriitaisia tietoja. Iltalehden tietojen mukaan FT:n väite Putinin historiamonologista ei pidä paikkaansa. Näin sanovat myös Ylen lähteet.

Putin on tiettävästi ”luennoinut” historiasta myös muissa korkean profiilin tilaisuuksissa.

Vuonna 2025 Putin saarnasi USA:n presidentti Donald Trumpille Alaskassa. Tuolloin presidentit kohtasivat Ukrainan sodan päättämiseen tähtäävässä tapaamisessa.

Putin paasasi historiasta myös haastattelussaan yhdysvaltalaisen mediapersoona Tucker Carlsonin kanssa. Hän on viitannut omaan versioonsa historiankirjoituksista useaan otteeseen myös julkisissa esiintymisissään, muun muassa Krimin valtauksen ja täysimittaisen hyökkäyssodan alkutaipaleella.

Vuonna 2021 Putin julkaisi esseen, jossa käsitteli seikkaperäisesti ristiriitaista kuvaansa Venäjän ja Ukrainan historiasta. Tuohon esseeseen hänen sittemmin puhumansa on pitkälti nojannut.

Tästä on kyse

Putinin versiossa Venäjä ja Ukraina ovat keskiajalla olleet yksi ja sama kansa. Siksi Ukraina kuuluu hänen mukaansa Venäjälle nytkin.

Putin viittaa keskiaikaiseen Kiovan Rus -nimiseen valtioon, joka on todellisuudessa ollut olemassa. Siihen kuuluivat nykyinen Ukrainan alue ja osia läntisestä Venäjästä ja Valko-Venäjästä. Kyseessä oli aikansa suurin ja vaurain suurvalta.

Vaikka alueen keskus sijaitsi nykyisen Kiovan kohdalla, Putin katsoo, että keskiaikaisen valtion jatkaja nykyaikana on juuri Venäjä.

Muun muassa The Kyiv Independentin mukaan Kiovan Rusin alueella asui useita alueen nykyvaltioiden edeltäjäkansoja. Kiovan Rusin synnystä ja todellisesta hallinnasta ei ole säilynyt tähän päivään kovin paljon tietoa.

Alue oli pitkään Rurikin dynastian hallinnassa. Monien historioitsijoiden mukaan Rurikin dynastian alkuperä oli nykyisen Norjan alueen viikingeissä. Putinin näkemyksen mukaan Rurikin dynastia puolestaan oli alkujaan slaavilainen.

Putin hakee oikeutusta

Sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen arvioi, että pitkillä luennoillaan Putin pyrkii näyttämään valtaansa.

Luennoimisessa on kyse Putinin historiapolitiikasta, Laaksonen sanoo. Historiaa on politisoitu Venäjällä ja Neuvostoliitossa pitkään.

– Tämä on juuri tätä Venäjän imperiumiajattelua, Laaksonen sanoo.

Vastaavista puheluista Laaksonen ei muista muita mainintoja kuin tässä jutussa luetellut. Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, että Putin olisi pitänyt saarnojaan muillekin johtajille.

On selvää, että yksinpuheluilla Putin haluaa myös siirtää keskustelua haluamaansa suuntaan, muualle kuin esimerkiksi Ukrainan rauhanratkaisuun, Laaksonen sanoo. Financial Times väittää, että Ukraina-kysymykset jäivät myös tiistaisessa puhelussa sivuosaan.

– Hän todellakin haluaa myös retorisesti ottaa yliotteen näissä neuvotteluissa, Laaksonen sanoo.

Financial Times väittää, etteivät Stubb ja Støre olisi keskeyttäneet Putinin pitkää litaniaa. FT:n lähteiden mukaan he halusivat väitetysti arvioida, kuinka tosissaan Putin on rauhanneuvottelujen suhteen.

Jos tämä pitäisi paikkansa, Laaksosen mukaan Putin olisi saanut näin pidettyä ”pelitilan” ja aloitteen hallussaan.

– Tämänkaltainen retorisen tilan antaminen tällaiselle kaverille on aika arveluttavaa.

Sinänsä Laaksonen ei näe Putinin väitetyssä toiminnassa mitään uutta. Muun muassa Toisen maailmansodan aikaan autoritääriset johtajat pitivät pitkiä yksinpuheluita saadakseen tilaa ja huomiota kulloisellekin asialleen tiukoissa neuvotteluissa, hän sanoo.

Värikäs historia

Putin teki näkemyksensä selväksi vuonna 2021 viimeistään esseessään nimeltään Venäjän ja Ukrainan historiallisesta yhtenäisyydestä. Sen mukaan Venäjä ja Ukraina ovat yksi ja sama kansa.

Laaksosen mukaan Putinin historiakäsitykset eivät ”missään tapauksessa” päde. Ilmeisesti Putin kuitenkin uskoo käsitykseensä vakaasti itse, hän sanoo.

Venäjällä ”muistetaan se, mitä halutaan muistaa, ja mitä ei haluta muistaa, sitä ei nosteta esiin”, Laaksonen sanoo.

Esimerkiksi Venäjän käsitys ”Suuresta isänmaallisesta sodastaan” on hyvin ristiriitainen sen kanssa, miten Toisen maailmansodan taistelu liittoutuneiden ja natsi-Saksan välillä todella meni.

Venäjä luo kuvaa taistelusta, jonka se voitti yksin, ja sivuuttaa täysin lännen tuen. Esimerkiksi Normandian maihinnousu ja materiaalinen apu eivät juuri nouse esiin Venäjän näkemyksessä.

Väritetyllä historialla Venäjä oikeuttaa Ukrainassa käymäänsä hyökkäyssotaa. Venäläisten keskuudessa sillä on vankka kannatus vahvan propagandakoneiston takia.

Historian virheellinen tulkinta tullee kantamaan kauas, sillä sitä käydään läpi maan kouluissa asti, Laaksonen sanoo.

Mistä muusta puhuttiin?

Laaksonen uskoo, että puhelussaan Stubbin ja Støren kanssa Putin otti puheeksi Naton itälaajentumisen ja lännen koetun uhan.

Ensimmäistä kertaa Putin puhui asiasta julkisesti vuonna 2007 Münchenin turvallisuuskonferenssissa. Useiden kommentaattorien, myös Laaksosen, mukaan puheen merkitystä ei vielä tuolloin täysin ymmärretty. Nyt se on Venäjän keskeinen näkökulma.

Vuonna 2008 Putin ilmaisi huolensa Ukrainan mahdollisesta Natoon liittymisestä tapaamisessaan USA:n silloisen presidentin George W. Bushin kanssa.

Vuonna 2025 Putin luennoi Trumpille muun muassa keskiaikaisista prinsseistä sekä kasakkapäällikkö Bohdan H’melnytskyistä.

Myös virheelliset väitteet Ukrainan fasistisesta johdosta ja näkemykset Volodymyr Zelenskyin oikeudettomasta asemasta Ukrainan presidenttinä ovat toistuneet jatkuvasti Putinin puheissa hyökkäyssodan alettua, Laaksonen sanoo.