Voice of Freedom Повна версія

Rahat voivat jäädä täysin jumiin, kun kuolet – ”Kukaan ei saa niitä”

· Business

Perintöjä jaetaan yhä enemmän, ja niiden arvo on noussut viime vuosina. Sen vuoksi yhä tärkeämmäksi nousee se, millä tavalla perinnönjakoon valmistaudutaan.

Markkinaraati-ohjelman perintökeskustelussa esiin nousi yksi uusi ja jatkossa ehkä yhä enemmän merkitystä saava varallisuus eli krypto-omaisuus.

Veronmaksajat ry:n verojuristi Tuomo Lindholm muistutti, että krypto-omaisuus on tulevaisuutta. Digitaalisuus ei kuitenkaan poista varautumisen merkitystä, päinvastoin. Yksi salasana voi merkitä paljon.

Kysymys on digitaalisen jäämistövarallisuuden hoitamisesta niin, että varallisuus oikeasti siirtyy.

– Jos sinulla on salasana, jota jälkeläisillä ei ole tiedossa, niin sinne jäävät ne kryptot piiloon. Kukaan ei saa niitä, jos muilla kuin sinulla ei ole salasanaa kuollessasi, Lindholm muistutti.

Henkivakuutus ja testamentti

Varautuminen ja ennakointi ovat asiantuntijoiden mukaan ne avainasiat, jotka pitää varallisuuden eteenpäin siirtämisessä ja vastaanottamisessa painaa mieleen.

Varautumisessa sekä perinnönjättäjä että perijä voivat minimoida verojaan, välttää riidat sekä taata, että perintö menee sinne, mihin sen halutaankin menevän.

Aktian henkilöasiakasliiketoiminnan päällikkö Minna Mandellöf suosittelee sekä tekemään testamentin että hankkimaan henkivakuutuksen.

– Yhden vinkin, jos annan, se on henkivakuutus. Varsinkin jos se on säästöhenkivakuutus -- josta saa [nostettua] rahat nopeasti, Mandellöf sanoi.

Hänen mukaansa vakuutus kannattaa ottaa mahdollisimman aikaisin, koska elämä on ennakoimatonta.

– Näen paljon henkivakuutuksia, ja se on hyvä pointti, koska sieltä saa nopeasti rahat ulos. Niillä voi hoitaa sitten veroja – verothan tulevat heti maksuun, jaetaan pesää tai ei. Samoin [vakuutusrahoilla] voi hoitaa kenties niitä perintöriitoja, muistutti Veronmaksajien Lindholm.

Testamenttia ei pitäisi Lindholmin mukaan kuitenkaan tehdä verot edellä. Hän muistutti siitä, että myös käytännön elämän pitäisi sujua, kun esimerkiksi toinen puoliso menehtyy. Leskenkin on kuoleman jälkeen pärjättävä.

Varallisuus eriytyy

Yksi trendi perinnöissä on niiden epätasainen jakautuminen maan sisällä.

Se johtuu muun muassa asuntovarallisuuden eriytymisestä. Savonlinnasta saa karkeasti laskien neljä asuntoa yhden espoolaisen asunnon hinnalla.

OP Koti Itä-Suomen toimitusjohtaja Anu Heiskanen kertoo, että ikääntymisestä alueella kertoo jotain se, että toimeksiannoista peräti viides liittyy perittävään kiinteistöomaisuuteen.

Heiskanen neuvoo miettimään tarkasti sitä, kannattaako kiinteistöä ylläpitää perikunnan toimesta etänä esimerkiksi tilanteessa, jossa kulut juoksevat ja arvot laskevat. Myyminen on tällaisessa tilanteessa hyvä vaihtoehto.

– Jos ei ole ketään, joka pystyisi aktiivisesti pitämään yllä niitä [kiinteistöomaisuutta], huoltamaan ja hoitamaan ja ne ovat tarpeettomia, miksi niitä sitten säilyttäisi, vaan muuttaisiko omaisuuden helpompaan muotoon.

Lindholmin mukaan yksi varteenotettava vaihtoehto on myydä kiinteä omaisuus jo ennakolta, etenkin jos kiinteistöissä ei ole saatavissa myyntivoittoa.

Aktian Mandellöf toteaa, että varallisuusarvojen eriytyminen näkyy siinäkin, että kuolinpesän osakkaat ovat jopa vapaaehtoisesti luopuneet kaukana sijaitsevasta vähäisestä kiinteistöomaisuudesta.

FAKTAT

Markkinaraati

Markkinaraadissa kysyttiin tällä viikolla, miten perinnönjakoon pitäisi varautua ja mitä sudenkuoppia tulisi välttää.

Keskustelemassa olivat OP Koti Itä-Suomen toimitusjohtaja Anu Heiskanen, Veronmaksjajat ry:n verojuristi Tuomo Lindholm ja Aktian henkilöasiakasliiketoiminnan päällikkö Minna Mandellöf.

Markkinaraadin juonsi toimittaja Alberto Claramunt.

Markkinaraati-ohjelman kaupallinen kumppani on Aktia. Kaikki journalistiset päätökset tehdään toimituksessa.

Katso kaikki Markkinaraati-jaksot täältä