Raju varoitus Putinista – Asiantuntija: ”En voi vannoa”

– Kuten kärsivä uimari, hän saattaa ryhtyä epätoivoisiin toimiin pysyäkseen pinnalla.

Näin palkittu Foreign Policy -lehti (FP) kirjoittaa Venäjän presidentistä Vladimir Putinista.

Ukraina on kiihdyttänyt entisestään iskujaan Venäjän energiajärjestelmiin. Ukrainan iskut ovat tehneet tuhoja aina Moskovassa asti. Muun muassa europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok/EPP) on arvioinut, että Putin ”on ajettu nurkkaan” ja siksi hän on vaarallinen.

Riippumaton venäläinen talousmedia The Bell on arvioinut lähteisiinsä vedoten, että Putin on pian valmis todella koviin toimiin.

– Hänen lähipiirissään olevat pelkäävät, että taktisten ydinaseiden käytön mahdollisuus lähestyy, asiantuntija Peter Mironenko kirjoittaa.

On olemassa ilmeinen riski, että Putin ottaa käyttöön rajumpia keinoja Ukrainassa, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

Kangaspuro muistuttaa, että sodalla on taipumus eskaloitua.

– Sota päättyy usein vasta kun se eskaloituu tiettyyn pisteeseen. En ole ollenkaan varma, että tämä on nyt vielä sodan eskaloitumisen päätepiste, Kangaspuro sanoo.

– On mahdollista, että sodan intensiteettiä ja tuhovoimaa kasvatetaan edelleenkin. Siinä Venäjällä kaikkine ohjuksinensa ja taktisine ydinaseineen on tietysti yliote.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

”Ei voi vannoa”

Markku Kangaspuron mukaan mahdollisuutta taktisten ydinaseiden käytölle on hankalaa arvioida.

Hän huomauttaa, että Venäjä on saanut jatkuvasti liittolaisiltaan, kuten Kiinalta, vahvaa viestiä siitä, ettei taktisia ydinaseita tule käyttää.

– Niiden käyttöön on iso kynnys, mutta sota on arvaamaton. En voi vannoa.

Kangaspuron mukaan Venäjällä on käytettävissään ohjusarsenaali, jota Ukrainassa ei ole vielä nähty.

– On mahdollista, että niitä otetaan käyttöön. Sodan logiikkahan on, että aina pyritään iskemään toista kovempaa. Ydinasevallalla viimeinen keino on sitten tietysti ydinaseen käyttö, hän sanoo.

Ukrainan sota ei ole toistaiseksi edennyt totaaliseen sodankäyntiin. Askel siihen tarkoittaisi Kangaspuron mukaan sitä, että Venäjä ottaisi pääkohteeksi Ukrainan siviilikohteet.

– Emme ole vielä nähneet pyrkimystä musertaa kotirintamaa toistuvilla tuhopommituksilla siviilikohteisiin, joka on osa totaalista sodankäyntiä. Se on vielä ikävämpi kuin tämä nykyinen sodankäynnin vaihe.

Turhautumista ja pelkoa

Ukrainan kyky iskeä Venäjälle on johtanut siihen, ettei Venäjällä ole juurikaan alueita, joita on tähän asti kyetty pitämään sodan ulkopuolella.

Venäjän miehittämällä Krimillä on käynnissä laaja polttoainekriisi Ukrainan iskujen takia. Polttoaineen myynti yksityishenkilöille ja yrityksille on keskeytetty.

Kangaspuron mukaan tilanne on johtanut Venäjän kansalaisten tyytymättömyyteen eri asioissa.

– Venäläiset ovat selvästi alkaneet turhautua tilanteeseen. Joillakin se varmasti aiheuttaa pelkoakin omasta turvallisuudesta.

Asialla on myös toinen puoli. Kangaspuron mukaan Ukrainan ja EU:n toimet Venäjän taloutta vastaan eivät vielä merkittävästi horjuta Venäjän elintasoa ja ihmisten arkipäiväistä elämää.

– Aika paljon täytyy vielä tapahtua, että se alkaisi vaikuttamaan horjuttavasti Putinin asemaan. Rintamatilannettahan Ukrainan iskut eivät ole muuttaneet.

Kangaspuron mukaan Venäjä kääntää propagandassaan Ukrainan iskut sen omalle maaperälle sodan oikeutukseksi Ukrainaa ja länttä vastaan.

– Se on tässä myöskin ongelmallista Ukrainan kannalta. Samalla täytyy sanoa, että jo pari vuotta enemmistö venäläisistä on ollut sitä mieltä, että sota pitäisi päättää neuvotteluteitse.

Arvio rauhanneuvotteluista

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ehdottanut suoria rauhanneuvotteluja Venäjän johdolle ja avannut diplomaattisia kanavia rauhanprosessin edistämiseksi.

Kangaspuron mukaan tilanne on muuttunut ensimmäistä kertaa sodan syttymisen jälkeen siihen, että Zelenskyi on ehdottanut rauhankeskusteluja ja tapaamista Putinin kanssa sodan lopettamiseksi käytännössä missä tahansa.

Venäjältä viesti halukkuudesta rauhanneuvotteluihin on ollut ristiriitaisempaa, Kangaspuro sanoo.

– Ajoittain Venäjältä kuullaan viestiä, että rauhansopimuksen aloittamista pidetään realistisena. Välillä tulee sitten kylmää lunta tupaan ja ajatus tuntuu olevan kauempana.

Kangaspuro arvioi, että rauhanneuvottelut eivät ala ennen kuin sääolosuhteet rintamalla muuttuvat niin, että rintamatilanne jumiutuu entisestään. Hänen mukaansa Ukraina ja Venäjä yrittävät puolin ja toisin saada vielä paremmat neuvotteluasemat kuin tällä hetkellä.

– Voisi kuvitella, että seuraavat kontaktit Ukrainan ja Venäjän välillä tapahtuisivat loppuvuodesta, Kangaspuro sanoo.

– Mutta sitä on hankalaa arvioida. Ukrainan ja Venäjän tavoitteet ovat kuitenkin aika kaukana toisistaan edelleenkin, hän korostaa.