Raju väite Trumpista – Nyt puhuu Mika Aaltola: ”Todella poikkeuksellista”
Tilanne, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julistaisi senaattorin olevan laittomasti vallassa, olisi ”todella poikkeuksellista”, sanoo europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok).
– Presidentin tehtävä vallan kolmijako-opin mukaan ei ole miettiä sitä, onko senaattori laillisesti vallassa, Aaltola kertoo Iltalehdelle.
Taustalla on oikeistomedia The Washington Reporterin tiedot, joiden mukaan Trump aikoisi esittää kyseisen väitteen kahdesta Georgian demokraattisenaattorista Jon Ossoffista ja Raphael Warnockista.
Trump on jo vuosia väittänyt vuoden 2020 vaalien olleen vilpilliset. Republikaanien ja demokraattien tiukaksi taistelutantereeksi viime vuosina muodostunut Georgian osavaltio on ollut usein asian osalta esillä presidentin ja hänen tukijoidensa puheissa.
Aaltola toteaa, ettei Trumpilla ole kuitenkaan minkäänlaista valtaa esimerkiksi erottaa senaattoreita omalla päätöksellään.
– Vaalit on käyty, ne on sertifioitu ja sen jälkeen presidentillä ei pitäisi olla mitään nokan koputtamista.
Autokraattinen halu
Trumpin vaalivilppiväitteissä on Aaltolan mukaan kyse siitä, että hän haluaa laittaa vaalijärjestelmälle painetta ja uskotella yhdysvaltalaisille sen olevan jollakin lailla viallinen.
Väitteet vilpistä vuoden 2020 vaaleissa on todettu kuitenkin useaan otteeseen vääräksi. Trump on kuitenkin mediatietojen perusteella jälleen tuomassa aiheen esille torstaisessa puheessaan, jossa hän verkkomedia Axiosin mukaan aikoo mahdollisesti esitellä tiedusteluviranomaistensa löydöksiä aihetta koskevasta tutkimuksesta.
Tutkimuksista Aaltola huomauttaa, että niitä tekevät presidentin alla toimivat viranomaiset. Vilppiä siis tutkivat sellaiset henkilöt, joiden johtajalla on jo vahva oma näkemys siitä, mitä tutkimusten tulosten tulee olla.
– Usein sanotaan, että jos syyllinen tiedetään, todisteet kyllä löytyvät, Aaltola summaa.
Nyt vaalivilpin esiin nostamalla Trump pyrkii Aaltolan mukaan todennäköisesti varmistamaan asemaansa välivaaleja silmällä pitäen. Demokraattien uskotaan saavan syksyllä edessä olevissa vaaleissa enemmistön ainakin kongressin edustajainhuoneeseen.
– Taustalla on autokraattinen halu säilyttää hänen valtansa ja pelko siitä, että se valta saattaa vaaleissa kadota. Sehän on autokraattisten johtajien peruspelko.
Paradoksi
Yhdysvaltain vaalijärjestelmän tulevaisuuden osalta Aaltola nostaa esiin Yhdysvaltain korkeimman oikeuden viimeisimmät päätökset. Korkein oikeus päätti nimittäin tänä kesänä, että maan presidentillä on oikeus erottaa riippumattomien liittovaltion virastojen johtohenkilöstöä ilman erillistä syytä.
Päätöksellä kumottiin yli 90 vuotta voimassa ollut ennakkopäätös. Sitä vastaan äänestänyt korkeimman oikeuden liberaalituomari Sonia Sotomayor arvioi jo heti päätöksen jälkeen sen aiheuttavan tulevaisuudessa ”kaaosta”.
– Tämä johti ongelmaan, jossa Yhdysvaltain vaalikomissio on käytännössä myös presidentin vallan alla. Trump pääsee nyt erottamaan sieltä komissaareja ja vaihtamaan tilalle haluamiaan edustajia, joskin nimitykset vaativat yhä senaatin vahvistuksen. Tämä tuottaa jatkossa vaikeuksia.
Liiallinen rummutus vaalivilpistä ja koko vaalijärjestelmän luotettavuudesta voi kuitenkin vielä tehdä myös Trumpille itselleenkin hallaa.
Hän nimittäin madaltaa väitteillään luottamusta vaalijärjestelmään myös omien kannattajiensa joukossa.
– Paradoksihan on se, että hänen uskollisimmat kannattajansa eivät välttämättä lähde äänestämään, koska Trump on niin monta kertaa sanonut, että vaalit ratkaistaan vilpillä. Se saattaa hänen yksittäisen kannattajansa mielessä tehdä äänestyksestä toissijaisen asian.