Voice of Freedom Повна версія

Rajua puhetta Ukrainan sodasta: Tästä syystä Euroopan pitäisi mennä mukaan – ”Täyttä tekopyhyyttä”

· Main news

Ranskan mahdollisen seuraavan presidentin tukija, ex-ministeri ja kokenut eurooppalainen vaikuttaja Thierry Mariani puhuu intohimoisesti, katsoo suoraan silmiin ja nojaa eteenpäin tuolissaan syyttäessään käytännössä Ukrainaa ja Eurooppaa siitä, että Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan vuonna 2022.

– Uskotteko, että Venäjä voi luottaa meihin? hän kysyy.

Ukrainan sotilaallinen ja rahallinen tukeminen näyttäytyy Marianin mukaan ”jonkin sortin itsemurhana”.

– Excuse me, jos Nato ei mene mukaan sotaan, en näe, miten Ukraina voisi voittaa sodan. Ja itse asiassa tilanne rintamalinjalla on kahden–kolmen vuoden jälkeen lähes sama. Mutta joka päivä ihmisraukat kuolevat lähes ei minkään vuoksi, hän tilittää.

Puhe on siis ukrainalaisista, jotka puolustautuvat kaikin käytettävissä olevin keinoin hyökkääjää vastaan. Marianin mukaan länsimaiden pitäisi ilmeisesti lopettaa ukrainalaisten kärsimys antamalla myönnytyksiä Venäjälle.

Samaa ajaa nyt myös Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump, joka on presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan puskenut Ukrainaa antautumaan.

Olemme Marianin toimistossa Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. Sokkeloisia käytäviä pitkin tänne on vaikea löytää, mutta näkymä palkitsee. Ikkunasta avautuu kaunis näkymä kaupunkia halkovaan jokimaisemaan, jossa Ill-joki erottaa parlamentin rakennukset toisistaan.

Euroopan parlamentissa Mariani tunnetaan maahanmuuttokriittisten kommenttien lisäksi voimakkaasti Venäjän asiaa myötäilevistä lausunnoista.

Laita- tai äärioikeistopuolueeksi määritellyn Marine Le Penin Kansallisen liittouman meppinä Mariani on toiminut vuodesta 2019 alkaen. Tätä ennen hänellä oli yli 40 vuoden ura keskustaoikeistolaisena poliitikkona Ranskassa, missä hän toimi liikenneministerinä vuosina 2010–2012 Nicolas Sarkozyn presidenttikaudella.

Ex-ministeri oli Kansalliselle liittoumalle aikanaan merkittävä rekrytointi, koska se auttoi luomaan puolueesta mielikuvaa ”normaalina” puolueena. Sittemmin Marianin voimakkaasti Venäjää tukevat kannat ovat kuitenkin tulleet puolueelle kiusallisiksi, kertoo ranskalaislehti Le Parisien. Tästä huolimatta hänen on annettu toimia puolueessa.

Kiistelty sopimus

Marianin Iltalehdelle antamat kommentit Ukrainasta tulevat vastauksena kysymykseen siitä, voiko Eurooppa luottaa Vladimir Putiniin mahdollisissa rauhanneuvotteluissa. Marianin mukaan ongelma ei kuitenkaan ole Putin vaan Eurooppa, joka on osoittautunut epäluotettavaksi Putinin silmissä.

Hän viittaa kiisteltyyn Minsk 2 -sopimukseen, joka edelsi Venäjän täysimittaista hyökkäystä, ja jota neuvottelemassa olivat myös Saksa ja Ranska. Kyseessä on vuonna 2015 solmittu, kuolleena syntyneeksi sanottu sopimus, joka oli jatkoa vuonna 2014 tehdylle Minskin sopimukselle. Aiemmin tunnuksettomat venäläisjoukot, ”vihreät miehet”, olivat vallanneet Krimin, ja aseelliset ryhmät kävivät taisteluita Donbasissa. Ukraina piti sopimusta Venäjä-vetoisena, eikä Venäjä sopimuksesta huolimatta vetäytynyt Itä-Ukrainasta.

Venäjän presidentti Putin vetosi kyseiseen sopimukseen vuonna 2022 väittäessään, että Ranska ja Saksa olivat pettäneet hänet.

Mariani toistaa Iltalehden haastattelussa näkemyksiä, joista Putin on varmasti mielissään. Hän viittaa Saksan silloisen liittokansleri Angela Merkelin myöhemmin Die Zeit -lehdelle antamaan haastatteluun, jossa Merkel sanoo, että Minskin sopimuksen tarkoitus oli voittaa aikaa Ukrainalle, joka oli sittemmin vahvistunut.

– Excuse me, eurooppalaiset eivät luota Putiniin. Mutta omasta näkökulmastani Minsk 2 -sopimusta ei toteutettu, koska kaksi vapaaehtoista eurooppalaista maata, joiden tehtävä oli taata sopimus, eivät halunneet toteuttaa sitä.

Marianin mukaan perustavanlaatuinen ongelma oli, ettei kiistellyn Minsk 2 -sopimuksen ehtoja toteutettu.

– Jos nämä ehdot olisi pantu täytäntöön, tänään ei olisi sotaa. Ja tänään, excuse me, Luhansk ja Donetsk olisivat osa Ukrainaa. Pääasiallinen ehto oli tietynlainen autonomia julkisiin tehtäviin. Esimerkiksi puolustus olisi jäänyt Kiovan toimivallan alle, Mariani väittää.

Kaikesta huolimatta Mariani sanoo pitävänsä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan virheenä.

Miksi Venäjä sitten hyökkäsi?

– Koska käsitykseni mukaan — toistan — he sanoivat, että heillä oli tietoa Ukrainasta valmisteilla olevasta hyökkäyksestä. Ja toistan: sanoin, että olisi virhe, jos he hyökkäisivät.

Venäjän puolella

Ranskalaislehti Le Monden mukaan Mariani puolustaa avoimesti Ranskan taloudellisia intressejä Venäjällä. Hän on toiminut yhtenä Kremlin tukijana pidetyn Franco-Russian Dialogue -yhdistyksen puheenjohtajista vuodesta 2012 alkaen.

Vuonna 2015 hän aiheutti kohun vierailemalla Venäjän valtaamalla Krimin niemimaalla, jonka se liitti laittomasti itseensä vuonna 2014. Venäjän asettama paikallinen johtaja Sergei Aksjonov sanoi vierailun osoittavan, että ulkomaiset poliitikot tunnustavat Venäjää kohtaan asetettujen sanktioiden olevan ”tehottomia”. Ranskan ulkoministeriö tuomitsi vierailun kansainvälisen lainsäädännön vastaiseksi, ja Ukraina piti sitä vastuuttomana, kertoo Britannian yleisradio BBC.

Vuonna 2021 Ranskan järjestäytyneestä rikollisuudesta vastaavat viranomaiset aloittivat tutkinnan siitä, olivatko Thierry Mariani sekä toinen vaikutusvaltainen ranskalaispoliitikko Yves Pozzo di Borgo saaneet rahallista hyötyä Venäjän asiaa edistävistä positioistaan. Tutkinta liittyi Marianin Franco-Russian Dialogue -yhdistykseen. Asiasta kertoi ranskalaislehti Le Monde.

Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta Marianin yhdistys on yhä toiminnassa. Sillä on tosin ollut vaikeuksia saada rahoitusta ja se on joutunut siirtymään pois Champs-Elysées -kadulla olleista tiloista, jotka kuuluivat Venäjän rautatieyhtiö RZD:lle.

Mariani tuo Iltalehden haastattelussa painokkaasti esiin, ettei laajoista tutkinnoista huolimatta löydetty mitään. Tutkinta lopetettiin tuloksettomana syksyllä 2024.

– Kun poliitikkoa syytetään, uutinen päätyy etusivulle. Mutta kun kaikki lopulta päättyy siihen, että hän on syytön, se julkaistaan sivulla 44.

– Excuse me, mutta minulla on oikeus siihen, että minulla on jokin mielipide politiikassa.

– Isäni jätti minulle rahaa. En tarvitse enempää rahaa, ok? En ole oligarkki, mutta minulla on riittävästi elämän ajaksi, ja meillä on hyvät palkat täällä.

Kansallisen liittouman Venäjä-yhteyksiä tutkittiin puolestaan muun muassa vuonna 2023 julkaistussa parlamentin raportissa. Siinä puoluetta syytettiin Venäjän vallan ”kommunikaatiokanavana” toimimisesta muun muassa Krimin valtauksen aikaan. Le Pen syytti raporttia politisoiduksi, kertoo Le Monde.

”Tukijalka”

Iltalehden haastattelussa Mariani perustelee tuen vähentämistä Ukrainalle ennen kaikkea taloudellisilla syillä. Hän korostaa Ranskan taloudellisia panostuksia Ukrainan tukemiseksi, vaikka ne eivät tosiasiassa ole erityisen suuria esimerkiksi Saksaan verrattuna.

– Emme tiedä, minne raha menee. Minulle se on käytännössä jonkinlainen itsemurha. Siksi emme halua antaa. Koska mihin sitä annetaan? Jotta voidaan jatkaa sitä, että ihmisraukat kuolevat, emme halua sodan jatkuvan, Mariani sanoo.

Hänen mukaansa Euroopan toiminta ei myöskään ole loogista.

– Jos sota on Euroopan kannalta perustavanlaatuinen, meidän pitää mennä siihen mukaan. Ei ainoastaan lähettää rahaa. Minusta se on täyttä tekopyhyyttä.

Hänen mukaansa Euroopalla ei ole strategiaa sodassa. Marianin mukaan sota pitäisi saada loppumaan, ja se on hänen mukaansa myös Marine Le Penin puolueen kanta yleisesti.

Toisaalta Mariani näkee Euroopan myös hyötyvän sodasta, vaikkei se sitä halunnutkaan.

– Ei pidä koskaan unohtaa, mitä [Euroopan komission puheenjohtaja Ursula] von der Leyen sanoi EPP:n kongressissa kaksi vuotta sitten. ”Haluan rakentaa yhteisen armeijan”. Itse asiassa Euroopan unionin yhteinen idea on aika selvä, se on luoda yhteinen armeija, Mariani väittää.

Mariani sanoo, ettei hänellä ole mitään intressiä puolustaa Venäjää, vaan hän puhuu ainoastaan siitä, mikä hänen mukaansa on Ranskan intressi sekä ison Euroopan osan etu.

Iltalehti tuo haastattelussa esiin myös Suomen historian ja sen, että Suomikin on ollut aikanaan itänaapurista tulleen hyökkäyksen kohteena.

– Ymmärrän Suomen historian ja tunnen sen. Suomen tilanne ei missään nimessä ole sama.

Euroopan etu sen sijaan on hänen mukaansa, että suhteet Venäjään ovat hyvät, ja Eurooppaan saadaan halpaa energiaa läheltä.

– Mielestäni Eurooppa tarvitsee toisen tukijalan, jos se haluaa olla vahva. Venäjä on lähellä, ja se voi tulevaisuudessa auttaa Eurooppaa saamaan sitä, mitä siltä puuttuu: raaka-aineita ja energiaa. Tällä hetkellä olemme melkein käymässä sijaissotaa, vaikka meidän pitäisi olla liittolaisia.

Onko mielestänne virhe, että Ukraina haluaa olla osa Eurooppaa ja Natoa?

– Ei. Jos olisin ukrainalainen, tietysti haluaisin sitä. Mutta excuse me, olen ranskalainen. Se ei ole minun maani intressissä. Siinä kaikki.

– Jos Ukraina olisi täysin Euroopan sisällä, se tarkoittaisi, että hinta olisi täysin hullu. Tämä kysymys on mielestäni erittäin selvä. Tällä sodalla tulee olemaan Euroopan unionille sama vaikutus kuin Afganistanin sodalla oli Neuvostoliitolle.