Rajut palkat – Nämä rahaliigan joukkueet nappaavat parhaat kiekkoilijat

Mahdollisesti kaikkein halutuin jääkiekkoalan työpaikka Euroopassa on ZSC Lions eli Zürich Lions.

Seuran urheilujohtaja Sven Leuenberger ei täysin allekirjoita Iltalehden väitettä, jonka mukaan hänen joukkueensa pystyy poimimaan parhaat NHL:n ulkopuoliset pelaajat riveihinsä.

– Se asia on muuttunut. Kun aloitin noin 20 vuotta sitten näissä hommissa, niin luultavasti Sveitsissä oli samalla viivalla neljä joukkuetta, joilla oli rahaa ja ison seuran maine. Bern, Zürich, Lugano ja Davos olivat kärkijoukkueet, joihin ihmiset halusivat tulla.

– Siihen aikaan myös Venäjä oli pitkään pelaajille hyvä paikka mennä.

Lisää hyviä maksajia

Kiekon taso laajenee Sveitsissä.

– Taistelu seurojen välillä on kiristynyt, täällä on laajemmin seuroja, jotka pystyvät hankkimaan hyviä pelaajia. Luulen, että noin 6–7 vuoden ajan tuohon ryhmään on voitu lisätä tämän vuoden mestari Fribourg, Geneve ja Lausanne. Kaikki nämä joukkueet pystyvät hankkimaan hyviä pelaajia, ja ne eivät ole kaukana siitä, mitä me pystymme satsaamaan, 56-vuotias entinen pelaaja miettii.

Kilpailu on kuitenkin tiukkaa Sveitsissäkin.

– Esimerkiksi Geneve on voittanut Sveitsin mestaruuden ja CHL:n. Kaikkialla kiekkomaailmassa kaiketi tiedetään kuitenkin se, että iso raha ei tarkoita automaattisesti mestaruuden voittamista, Leuenberger muistuttaa.

ZSC on voittanut 11 Sveitsin mestaruutta. Joukkue pelaa uudehkossa areenassa, Zürich on kaupunkina miellyttävä, ja palkkataso on maanosan paras jääkiekossa.

Omia junnuja

Vaikka Lions maksaa parhaille ulkomaalaisille jopa 400 000 euroa vuodessa nettopalkkaa ja sveitsiläisille huipuille 700 000 euroa, organisaatiossa ei haluta rakentaa joukkueita vain sveitsiläisten tähtipelaajien ja ulkomaalaisten varaan.

– Meillä on hyvä junioriohjelma. Joka vuosi nostamme omista junioreista 1–2 pelaajaa edustusjoukkueeseen. Meillä on nyt 13 omaa kasvattia joukkueessamme. Emme rakenna vain ulkomaalaisten varaan, Leuenberger muistuttaa.

Suomalainen pelaaja kelpaa yhä Sveitsin huippujoukkueeseen.

– Olen yhä kiinnostunut suomalaisista; teillä on paljon hyviä pelaajia.

Viime kaudella Lionsissa pelasivat Mikko Lehtonen ja Juho Lammikko.

NHL:n uhka

NHL avasi toimiston Zürichissä. Iso liiga tekee Saksaan merkittävän markkinointikampanjan. Taalaliiga saattaa suunnitella laajenemista Eurooppaan.

Se voisi tarkoittaa esimerkiksi oman Euroopan divisioonan perustamista, josta yksi tai kaksi parasta joukkuetta pääsisi keväisin mukaan Stanley Cupin pudotuspeleihin.

Onko NHL eurooppalaisille sarjoille tulevaisuudessa uhka vai kumppani?

– Hyvä kysymys. Me olemme puhuneet aiheesta ja tiedämme tilanteen. NHL pelaa jo runkosarjan pelejä muun muassa Suomessa ja Ruotsissa.

NHL-tason hinnat saattaisivat pelottaa katsojia jopa vauraassa Sveitsissä.

– Kuulostaa ehkä tyhmältä, mutta monet ihmiset eivät pystyisi maksamaan NHL-tason lipunhintoja Sveitsissä. Koko kausi, 40–50 peliä, voisi olla tässä suhteessa ongelma, jääkiekosta tulisi rikkaiden laji, ja se olisi aivan väärin.

Eurooppa on siinä mielessä hankala talousalue, että maat ovat kovin erikokoisia ja potentiaalisten fanien ja pelaajien määrä vaihtelee suuresti.

– Saksassa on 85 miljoonaa asukasta, Sveitsissä yhdeksän, Leuenberger muistuttaa.

Eurokiekon haasteet

Sveitsiläisellä jääkiekolla on lähivuosina haasteita.

– Puhun Sveitsin jääkiekon tilanteesta. Meillä on useampi alle viisi vuotta vanha areena tässä liigassa. Voidaan sanoa, että meillä on uusia areenoita. Emme voi ottaa siellä suunnalla paljoakaan uusia steppejä. Sisääntuleva raha pysyy lähivuosina samana.

– Siksi meidän pitää löytää keinoja tehdä itsestämme mielenkiintoisia, uskon, että tilanne on Suomessa sama. Se ei ole helppoa. Raha kiekkoon tulee samoilta ihmisiltä.

– Ehkä NHL:n pitää suunnata vaikkapa Aasiaan. Euroopassa tuskin otetaan jääkiekossa isoja talousaskeleita seuraavan kymmenen vuoden aikana sodasta ja monesta muusta asiasta johtuen. Talous ei varmaankaan isosti parane, yksi Euroopan merkittävimmistä kiekkopomoista pohtii.