Voice of Freedom Повна версія

Ranskassa puhkesi ”sisällissota” – Tutkija arvioi, voiko sama tapahtua Suomessa

· Main news

Ranskassa viime viikonloppuna mellakoiksi leimahtaneita mielenosoituksia on kuvailtu muun muassa ”sisällissodaksi”, kun eri arvioiden mukaan sadat tuhannet mielenosoittajat tekivät tuhojaan ympäri maata.

Helsingin yliopiston Eurooppa-keskuksen politiikan tutkijan Timo Miettisen mukaan tilanne kehkeytyi monen asian summasta.

– Tämä on ikään kuin vierivä kivi tai eteenpäin menevä prosessi, jossa monet tavoitteet ja pyrkimykset risteävät, Miettinen summaa Iltalehdelle.

Ajallisesti mielenosoitukset saivat alkunsa jo viime kuussa lukiolaisten protestiliikkeestä, joka vaati hallitukselta parannuksia maan koulujen heikkoon tilanteeseen.

Myöhemmin mielenosoitukset levisivät koskettamaan kasvaneita elinkustannuksia, ja joukkoon liittyi erilaisia anarkistisia ryhmiä sekä vuoden 2018 suurista mielenosoituksista tunnettu keltaliiviliike.

– Varmaan se mikä [näitä] yhdistää on jonkinlainen protesti hallitusta vastaan, mutta isoa yhdistävää teemaa ei välttämättä ole, Miettinen sanoo.

Tiukka tilanne

Ranska on monen muun Euroopan valtion tavoin tällä hetkellä taloudellisesti tiukoilla, eikä sen tulevaisuus näytä yhtään sen valoisammalta.

Ensi vuonna työttömyyden arvioidaan kasvavan 8,7 prosenttiin, valtionvelan yli 120 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja budjetin alijäämä on siinä samassa nousemassa 5,1 prosentista 5,7 prosenttiin.

Miettisen mukaan Ranskakin on tuntenut viimeaikaisten ulkopuolisten šokkien vaikutukset taloudessaan. Viimeisimpänä näistä on helmikuun lopulla alkanut Iranin sota ja sen myötä suljettu tärkeä öljyn kauppareitti Hormuzinsalmi.

Ranskan tilannetta vaikeuttaa Miettisen mukaan lisäksi Euroopan unionin ”tarkkailuluokalle” eli liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen ja kasvanut markkinapaine.

– Ranskan valtionlainojen korot ovat nousseet ja korkoero Saksaan on kasvanut. Se kertoo sijoittajien kasvaneesta epävarmuudesta sen suhteen, pystyykö Ranska vakauttamaan julkisen taloutensa.

Ranskan hallituksen ja sen pääministerin Sébastien Lecornun kädet olivat siis pitkälti sidotut, kun mieltään osoittaneet opiskelijat vaativat 10 miljardin euron lisäinvestointeja lukiokoulutukseen.

Kaikesta huolimatta Miettinen ei usko, että Ranskan taloudellinen tilanne äityy samalle tasolle kuin 2010-luvun Kreikan. Hän huomauttaa, että Ranskan kymmenvuotisten valtionlainojen markkinakorko on nyt noin viisi prosenttia, kun Kreikassa vastaavat korot nousivat velkakriisin aikana kymmeniin prosentteihin.

Lisäksi Kreikan tilanteesta lauenneen eurokriisin jälkeen euroalueella on luotu mekanismeja, joiden on tarkoitus estää 16 vuoden takaiset tapahtumat.

– Totta kai ilman näitä mekanismeja Ranskan huolet olisivat suurempia, mutta en näe Ranskan maksukyvyttömyyden olevan nyt kauhean lähellä.

Muutos tulossa?

Ranskassa on ensi keväänä edessä presidenttivaalit, joissa kansa todennäköisesti haluaa osoittaa tarvitsevansa muutosta.

Tämän hetken mielipidemittauksissa kärkipaikkaa pitääkin Kansallisen liittouman (RN) ehdokas Marine Le Pen, ja toisella sijalla on laitavasemmistolaisen Alistumattoman Ranskan (LFI) Jean-Luc Mélenchon.

Molemmat heistä ovat antaneet lausuntoja, joissa näkyy Venäjän vastaisen rintaman heikentyminen Euroopassa.

Le Penin mukaan Ranska ei voi jatkaa Ukrainan taloudellista tukemista, ja Mélenchon taas on viitannut siihen, että Venäjän uhka kasvaa Ukrainan syvälle maahan tekemien iskujen vuoksi.

Ranska on jo tällä hetkellä EU:n suurin venäläisen lng-kaasun maahantuoja, ja ajatushautomo Crean mukaan tuonti kasvoi syyskuussa yli sadalla prosentilla edelliskuusta.

Tällä hetkellä ei tietenkään ole vielä varmuutta siitä, kuka presidentinvaalit lopulta voittaa, mutta ranskalaisten tyytymättömyyttä voitaisiin yrittää helpottaa esimerkiksi halvan venäläisen energian ostoja lisäämällä.

– Paine lieventää Venäjään kohdistuvia energiapakotteita ja muita tuontirajoituksia voi hyvinkin kasvaa. Venäläisen energian ostojen lisäämistä saatetaan esittää keinoksi alentaa energian hintaa, Miettinen sanoo.

Laajaa tyytymättömyyttä

Vaikka Ranskan viime viikonlopun mielenosoitukset olivatkin kooltaan aivan omassa luokassaan, on viime aikoina todistettu samanlaista liikehdintää myös muualla Euroopassa.

Vihaiset mielenosoittajat ovat kokoontuneet ilmaisemaan tyytymättömyyttään kasvaviin elinkustannuksiin viime viikkoina myös Italiassa, Espanjassa, Belgiassa ja Portugalissakin.

Esimerkiksi lauantaina Milanossakin mielenosoitukset yltyivät Ranskan tapaan väkivaltaisiksi, ja noin 50 mielenosoittajaa pidätettiin.

Miettisen mukaan olisikin yllättävää, jos elinkustannusten ja varsinkin polttoaineiden hintojen noususta liekkinsä saaneet mielenosoitukset jäisivät vain Ranskaan.

– On ymmärrettävää, että protesteja nähdään muuallakin.

Ranska on kuitenkin tutkijan mielestä tietyllä tapaa erityinen tapaus, koska siellä mielenosoituksiin organisoituminen on muihin maihin verrattuna eri tasolla.

– Mutta on selvää, että olosuhteet ovat sellaiset, että ne ovat omiaan vähän joka puolella Eurooppaa nostamaan samantyyppisiä vastalauseita hallitusten politiikkaa kohtaan.

Näetkö, että protesteja voitaisiin nähdä Suomessakin?

– Ei se nyt mitenkään mahdotonta ole, mutta ei siitä ehkä kauhean vahvojakaan merkkejä toisaalta vielä ole. Meillä kansa ei niin helposti lähde kaduille osoittamaan mieltään.

Toisaalta tutkija muistuttaa, että Suomessakin polttoaineen hinta on toiminut muutosvoimana yhteiskunnassa. Asiaa esillä pitänyt puolue eli perussuomalaiset istuu tällä hetkellä kuitenkin hallitusvastuussa, joten helppoa kanavaa tyytymättömyyden kanavoimiseen ei ole.

– Ei oikein tiedetä, että ketä vastaan tässä pitäisi ylipäätänsä mieltään osoittaa.