Riikka Purra kertoo koulushoppailleensa

PS:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa kantaa Itä-Helsingin koulupiirijaosta käynnistyneeseen segregaatiokeskusteluun ja myöntää, että hän on perheineen harrastanut koulushoppailua muuttamalla hyväksi koettujen päiväkoti- ja koulupalvelujen ääreen.

Purran mukaan hänen kouluaikoinaan ei tarvinnut koulushopata.

– Oli vain hyviä kouluja. Myös kaupunkien lähiöissä, Purra kirjoittaa X-viestipalvelussa.

– Toiseen todellisuuteen pääsin itsekin jälkikasvun kanssa. Minulla on onneksi ollut mahdollisuus valikoida asuinalue, päiväkoti ja koulu. Joidenkin mielestä sellainen valikoiminen on osa ongelmaa. Minun mielestäni se on inhimillinen ja johdonmukainen reaktio aivan muualla ja muiden toimesta aiheutettuun ongelmaan, Purra jatkaa heti perään.

Purran mukaan koulujen eriytyminen ei rajoitu Helsinkiin.

– Jos ja kun perheiden kouluvalintoja yhä enemmän pyritään rajoittamaan tai ”häiritsemään”, ei Helsinki ole ainoa, jossa oppilaaksiottorajoja yhtäkkiä siirrellään – ongelmat pahenevat ja eriytyminen vain kiihtyy. Hetken päästä näemme myös yksityiskoulujen lisääntymisen, Purra kirjoittaa.

Purra aloittaa kirjoituksensa kysymällä, muistavatko muut noin keski-ikäiset, kun ei tarvinnut koulushopata.

– Muistatteko, kun koulu oli yksinkertaisesti koulu, opetti oppimaan ja olemaan? Se oli leimallisesti suomalainen koulu, siellä puhuttiin suomea (tai ruotsia) ja se oli kulttuurisesti hyvinkin homogeeninen. Joillekin tuo on jostain syystä kauhistus. Eivät kaikki asiat varmasti olleet mallillaan, mutta monet perusasiat olivat.

Purra: Käymäni koulut olivat ”eliittikouluja”

Purra kertoo käyneensä koulunsa Tampereen keskustassa.

– Ala-aste oli lähikoulu, muutama sata metriä kotoa. Yläastekin oli lähikoulu, mutta valitsin silti lukea siellä latinaa. Lukio keskittyi ilmaisutaitoon, ja hyvä keskiarvo vaadittiin sisäänpääsyyn, Purra kirjoittaa.

– Jos arvioi nykyhetken standardeista käsin, kaikki käymäni koulut olivat ”eliittikouluja”. Niissä opittiin, opettajat olivat hyviä, ei tavanomaisesta poikkeavia ongelmia. Mutta mikä oikeasti parasta, ne olivat kaikki ihan tavallisia suomalaisia kouluja, suomalaisittain isossa kaupungissa, Purra jatkaa.

Mistä tahansa Suomen koulusta saattoi Purran mukaan tuolloin saada hyvän opetuksen ja eväät elämään, hyvässä ja turvallisessa oppimisympäristössä.

– Olivatko kaikki Suomen koulut eliittikouluja, ehkä sitten. Ehkä koko maa oli ihan eliittisarjaa, mutta sitä ei selvästikään tarpeeksi kaikkialla osattu arvostaa ja vaalia.

Somessa vellova koulukeskustelu sai alkunsa siitä, kun Helsingin kaupunki päätti maaliskuussa ja kesäkuussa uusista koulupiireistä Itä-Helsingissä tarkoituksena tasoittaa oppilasmääriä. Monet alueen huoltajista ovat kokeneet, että muutoksen päätavoitteena olisi jakaa suomea toisena kielenä puhuvat (S2) oppilaat tasaisemmin alueen kouluihin ja vähentää segregaatiota.