Riikka Purralta suorat sanat Garden Helsinki -kohusta: ”Ei voida sokkona päättää”

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ottaa kantaa viikkoja velloneeseen kohuun, jonka keskiössä on pääministeri Petteri Orpo (kok) ja Garden Helsinki -areenahanke. Haastattelu tehtiin juuri ennen kuin pääministeri Orpo otti tiedotteella kantaa tapahtumiin ja Valtioneuvoston kanslia luovutti uusia asiakirjoja tapahtumiin liittyen.

Oppositiosta on esitetty vaatimuksia, että eduskunta kutsuttaisiin koolle käsittelemään tilannetta. Pääoppositiopuolue SDP on vaatinut pääministerin ilmoitusta Garden Helsingin kehysriihessä keväällä 2025 saaman ehdollisen valtion investointituen epäselvyyksiin liittyen.

Näetkö tässä Garden Helsinki -hässäkän vuoksi riskiä, että eduskunta kutsuttaisiin koolle käsittelemään asiaa?

– Kysehän on puhemiehen asiasta. En mene asioiden edelle, mutta eihän se nyt tavatonta ole, Purra sanoo.

Purra viittaa siihen, että vaateita eduskunnan kutsumisesta koolle kesken kesän istuntotauon on nähty useampana vuonna.

Purra ei tavannut Vapaavuorta

Kohun keskiössä on se, että vaikeassa taloustilanteessa olevaa Garden Helsinki -hanketta lobbasi tunnettu kokoomuslainen poliitikko Jan Vapaavuori, joka on toiminut aiemmin niin kokoomuksen kansanedustajana, ministerinä kuin Helsingin pormestarina.

Purra on jo aiemmin kertonut, ettei ottanut Vapaavuorta vastaan, vaikka tämä audienssia pyysikin.

Näin jälkikäteen arvioituna, miten helpottunut olet, että et tätä kokoomuslobbaria sitten tavannut?

– Sen takia toin tämän julki hyvissä ajoin, että näin on käynyt, koska tiesin, että niistä asiakirjoista se kuitenkin ilmenee. Ei siinä ollut mitään ongelmaa, Purra sanoo.

Hän viittaa asiakirjoilla valtiovarainministeriön maanantaina luovuttamiin materiaaleihin, joita media oli tietopyynnöillä vaatinut. Niistä ilmeni, että Purra ei Vapaavuorta tavannut. Vapaavuoren kanssa keskusteluja käynyt VM:n virkakunta oli arvioinut, että hankkeelle ei voida myöntää sen pyytämää 110 miljoonan euron valtiontakausta.

– Luonani Valtioneuvoston linnassa kävi yhtenään erilaisia lobbaajia ja hankkeiden esittelijöitä. Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Siinä vaiheessa, kun Vapaavuorelta tämä pyyntö tuli, olin jo hyvin informoitu hankkeesta valtiovarainministeriön virkamiesten toimesta.

– Koin aika helpoksi kieltäytyä tästä. Sen jälkeen oli vielä varsinainen ministeribriiffi, joka myös näistä asiakirjoista ilmenee. Sen jälkeen VM:stä ilmoitettiin Vapaavuorelle, että valtiontakaus ei etene.

Eli ajatus oli, että turha tavata, kun ei rahaa näillä spekseillä pystytä antamaan?

– Kyllä, näin.

Ei vastaavia rahoituksia

Kohussa on herättänyt kysymyksiä muun muassa se, miksi hankkeelle päätettiin luvata kehysriihessä investointitukea, vaikka VM:n virkakunta oli jo selvästi ilmaissut, ettei valtiontakaukselle ollut mahdollisuuksia.

Miten järkevänä näet, että kuitenkin kehysriihessä annettiin sitten rahaa?

– Kehysriihessä hallitus tekee tietenkin kokonaisuudessaan päätöksen. Kyseessä oli kokoomuksen esitys tähän pöytään ja investointihankkeet hyväksyttiin kokonaisuutena, Purra sanoo.

Hän kertaa, että puoliväliriihessä hallitus teki valtavan määrän erilaisia päätöksiä verotukseen, kasvutoimiin, säästöihin ja investointeihin liittyen. Purran mukaan poliittiseen prosessiin hänellä ei ole mitään lisättävää.

Hän korostaa, että hallituksella on mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka ovat vastoin virkakunnan saati opposition kantaa. Sen osalta Purra ei pidä Garden Helsingin tukemista ihmeellisenä.

Sen sijaan toinen kysymys on kokoomuksen sisäinen toiminta. Siihen Purra ei halua ottaa kantaa.

Oliko tämä [Garden Helsingin tukeminen] valtion kirstunvartijan ja toisen päähallituspuolueen puheenjohtajan näkövinkkelistä kokoomuslaista kaverikapitalismia?

– En ota näihin asioihin kantaa. Niitä kannattaa kysyä kokoomukselta. Ja tosiaan esitys tuli kokoomuksen toimesta. Tietenkin kaikki puolueet ja ryhmät tuovat myös omia toiveitaan neuvottelupöytään. Kokonaisuus on aina jonkinlainen kompromissi. Se on lähtökohta, Purra vastaa.

Hän korostaa haastattelussa, että investointipäätöksissä on päädytty tukemaan ja aikaistamaan monia julkisia investointeja, koska se oli rakennussektorin hankala tilanne huomioiden järkevää.

Purra kertoo, että hallituspuolueiden puheenjohtajat eli nelikko ei neuvotellut keskenään investointipaketin sisällöstä vaan siitä sovittiin erityisavustajien tasolla. Nelikon pöytään tulee vain riitaiseksi jääneitä asioita.

Mikä on sinun vastuusi Garden Helsingin rahoittamisessa?

– Vastuu ylipäänsä valtiovarainministerinä ja puolueen puheenjohtajana on jatkuvasti läsnä. Jatkuvasti tässä vastuuta nimenomaan kannetaan koko hallituspolitiikasta ja päätökset tehdään kompromisseina neljän hallitusryhmän kanssa, Purra sanoo.

Purra odottaa selvitystä

Purra kertoo Iltalehden haastattelussa, että ensimmäinen konkreettinen vaihe, jossa rahaa mahdollisesti liikkuisi Garden Helsinki -hankkeeseen liittyen on muutaman viikon päästä, kun valtiovarainministeriössä sorvataan budjettiehdotusta.

– Se tuleeko Garden Helsingin investointivaltuus sinne neljäsosalla tai lainkaan, niin se selviää siinä. Odotan mitä opetus- ja kulttuuriministeriöstä hankkeesta kerrotaan. Tietenkin seuraan, että onko se kypsä, mutta tässä nähdään, että kyse on ehdollisesta tuesta, Purra sanoo.

– Kuten pääministerikin on todennut, niin tukea myönnetään, mikäli asiat ovat edenneet siihen pisteeseen ja ovat kunnossa.

Mitä ajattelet Garden Helsingin taloustilanteesta? Sehän näyttää lukujen valossa aika synkältä.

– En ole mitään virallista valtioneuvoston paperia OKM:stä asiasta saanut. Olen ihan median tietojen varassa. Odotan virallista arviota.

Tuleeko sitä arviota ennen kuin teette päätöksen?

– Tuota pitää kysyä OKM:stä. Totta kai sieltä jotakin on tultava. Ei täällä sokkona voida päättää, Purra summaa.

Mitä PS sai riihestä?

Hallitus laajensi riihessä hallitusohjelman mukaista 4 miljardin euron investointiohjelmaa 300 miljoonalla eurolla. Rahaa laitettiin muun muassa lukuisiin infrahankkeisiin, Tampereen Teatterin investoinnin tukemiseen ja maanpuolustuskoulutukseen.

Kun Garden Helsingin rahoittaminen oli nimenomaan kokoomuksen hellimä ja kehysriihen investointipakettiin tuoma hanke, niin herää kysymys siitä, mitä muut puolueet saivat.

Mitä ne perussuomalaisten saamat hankkeet siellä olivat? Saitteko te euromääräisesti saman verran asioita sinne ”koriin”?

– Nämä ovat sellaisia yksityiskohtia, että niitä ei ole hirvittävän järkevää käsitellä mediassa, Purra vastaa.

Miksi ei?

– Jos katsotaan puoliväliriihen kokonaisuutta, niin perussuomalaiset toisena suurena puolueena varmasti saivat saman verran eri puolille niin kasvutoimiin, veroihin, investointeihin kuin muuallekin, Purra sanoo.

– Ehkä se, mitä näillä kysymyksillä haetaan on, että onko perussuomalaisilla jotakin hanketta tai projektia, jota meille lobataan? Ei ole vastaavaa. Ei ole hallia, ei ole mitään muutakaan, jota joku lobbaisi meille ja sitten haluaisimme laittaa sinne rahaa.

Purran mukaan perussuomalaisten panostukset ovat olleet etenkin ”järkeviä infrahankkeita” eri puolilla Suomea sekä investointeja turvallisuuteen ja poliisin toimintaan.

Eli teillä ei ole sellaista, että Lieksasta tullaan hattu kourassa pyytämään Lieksanjoen siltaan kahtakymmentä miljoonaa euroa?

– Niin siis perussuomalainen tulee pyytämään vai? Ei ole, Purra sanoo.

Tai joku vaalirahoittaja?

– Ei ole, ei. Vähän vähänlaisesti meillä on noita vaalirahoittajia juuri siitä syystä.

Purran mukaan paras tapa päättää investoinneista on se, että asiat valmistellaan vahvalla virkavalmistelulla ja sen pohjalta päätetään, mitkä hankkeet ovat rahoituskelpoisia.

Purra kertoo, että hän mielellään lopettaisi myös eduskunnan ”joululahjarahat”. Hän huomauttaa, että myöskään keväällä 2025 nähtyjä puolueille jyvitettyjä investointirahoja ei ole enää ollut eikä tule olemaan.