RKP-pomo myöntää Marinin hallituksen virheen: ”Erittäin suurelta osin epäonnistunut”

RKP:n puoluekokous on parhaillaan käynnissä Vantaalla.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson kertoo, että RKP kertoo myöhemmin omasta sopeutusvaihtoehdostaan. Anderssonin mukaan RKP haluaa panostaa etenkin kasvun luomiseen.

– Olisi tosi sääli, jos vaalien alla vain keskustellaan menosopeutuksesta, eikä siitä, miten me pitkällä tähtäimellä saamme talouden kuntoon. Se vaatii talouskasvua, investointeja, työpaikkoja ja menestyviä yrityksiä.

RKP:n entinen europarlamentaarikko Nils Torvalds on arvostellut kovin sanoin Orpon (kok) hallituksen talouspolitiikkaa ja etenkin leikkausten tekemistä puolustuskyvyttömiin.

Anderssonista kritiikki on kaikissa puolueissa tervetullutta. Anderssonin mielestä jatkossa pitää kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei tietoisin toimin lisättäisi lapsiköyhyyttä.

– Se huolestuttaa minua, ja siitä tulee aika paljon palautetta kentällä.

Oliko tällä kaudella joitain asioita, joita olisit näin jälkikäteen ajatellen tehnyt toisin?

– Varmasti olisimme monia asioita tehneet toisin, mutta on ehkä mielekkäintä katsoa tulevaisuuteen, koska siihen voi vaikuttaa.

Oliko lapsiperheköyhyys asia, johon olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota?

– Varmaan olisi voinut, jos me yksin olisimme saaneet yksin päättää, niin varmaan painotukset olisivat olleet vähän erilaisia, Andersson sanoo.

”Erittäin suurelta osin epäonnistunut”

Andersson sanoo olevansa ylpeä RKP:n ajamista panostuksista peruskouluun.

– Siitä huolimatta, että olemme sopeuttaneet hirveän suuren määrän, olemme kuitenkin pystyneet panostamaan 200 miljoonaa euroa peruskouluun.

Hän mainitsee vuosiviikkotuntien lisäämisen, kännykkäkiellon, oppimisen tuen uudistuksen ja osaamistakuun. Andersson korostaa myös varovaisen positiivisia merkkejä taloudessa ja elinkeinoelämässä.

– Ainoastaan kasvun kautta voimme pitkällä tähtäimellä turvata hyvinvoinnin, Andersson sanoo.

Andersson korosti puheessaan puolueväelle sote-palveluiden tärkeyttä.

Anderssonista valtakunnallinen sote-keskustelu on ollut aika tympäisevää, kun oppositio syyttää nykyistä hallitusta ja nykyinen hallitus syyttää edellistä hallitusta tehdyistä asioista. RKP on ollut mukana molemmissa hallituksissa.

– Sehän on selvää, että viime kaudella tehty rahoitusmalli on erittäin suurelta osin epäonnistunut, mutta toisaalta mielestämme nykyisen hallituksen olisi nopeammin pitänyt alkaa korjata sen mallin ongelmia, Andersson sanoo.

”Olisi pitänyt puuttua jo aikaisemmin”

Andersson sanoo pitävänsä hyvänä, että rahoitusmallin uudistustarpeita pohtii tänä keväänä perustettu parlamentaarinen työryhmä, jossa kaikki puolueet ovat mukana.

– Mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että soten rahoituksen ongelmiin olisi pitänyt puuttua jo aikaisemmin. Sitä on yritetty tässä vaalikauden aikana, mutta muut hallituspuolueet eivät oikein ole halunneet tarttua tähän aikaisemmin.

Andersson tarkentaa, että hänestä rahoituslain uudistaminen olisi pitänyt aloittaa jo vaalikauden alkupuolella, kun alkoi tulla viitteitä siitä, ettei se toimi kunnolla. Andersson pitää mallin suurimpana ongelmana ennakoimattomuutta.

– Rahoituksen määrä, mitä hyvinvointialueet saavat, heittelehtii monta kertaa vuodessa. Tehdään isoa sopeutusta jollain alueella ja sitten seuraavana vuonna todetaan, että okei, nyt saat vielä vähemmän rahaa. Se on vähän kuin lottokone.

Anderssonin mielestä tarvitaan rahoitusmalli, joka palkitsee hyvän hoidon ja hoivan antamisesta sekä ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuoltoon panostamisesta. Hän huomauttaa, että tämä oli sote-uudistuksen tavoite, mutta ”se on mennyt ihan nurin kurin”.

– Nyt malli johtaa siihen, että hyvinvointialueet hyvin helposti alkavat säästää ennaltaehkäisevästä hoidosta ja hoivasta, mikä on tosi nurinkurista, koska se on ainoa tapa pitkässä juoksussa säästää kustannuksia, Andersson sanoo.

Sairaalat keskeinen kysymys

Sosiaali- ja terveysministeriö on jo pitkään tuonut esille tarvetta tarkastella Suomen sairaalaverkkoa ja sitä, että tulisi eritasoisia sairaaloita, eli osassa olisi suppeammin palveluja tarjolla kuin toisissa, ja kaikkia toimenpiteitä ei tehtäisi niin monessa sairaalassa kuin nykyisin.

Anderssonin mukaan RKP suhtautuu näihin ajatuksiin kielteisesti.

– Olemme aina taistelleet pienten sairaaloiden puolesta, hän sanoo.

Andersson huomauttaa, että työnjakoa, eli sitä, että joitain toimenpiteitä ei tehdä kaikissa sairaaloissa, on tehty jo kauan esimerkiksi Husissa. Anderssonista päivystäviä sairaaloita ei saa harventaa.

– Se, tehdäänkö missä lonkkaleikkauksia, on vähän eri asia.

STM perustelee tätä henkilöstön saatavuusongelmilla ja sillä, että joudutaan käyttämään kallista vuokratyövoimaa, ja potilasmäärät voivat olla aika pieniä tietyissä sairaaloissa, niin miten näet nämä näkökulmat?

– STM:ssä on haluttu keskittää sairaaloita viimeiset 30 vuotta, mitä muistan, ja aina perustelut ovat vähän erilaisia, Andersson kuittaa.

Hänestä ei voida olettaa, että henkilökunta siirtyisi perässä, jos sairaala tai sen palveluita siirrettäisiin toiselle paikkakunnalle.

– Kun esimerkiksi Porvoon sairaalan synnytysosasto lakkautettiin, niin eivät kaikki kätilöt siirtyneet pääkaupunkiseudulle töihin. He tekevät valitettavasti töitä jollain ihan muulla alalla. STM ei tätä puolta ole miettinyt yhtään, Andersson katsoo.

Ovatko sairaalat edes kaudella poissuljettu vai voidaanko RKP:n mielestä edetä vaikkapa näiden työnjakoasioiden kanssa, jos RKP on hallituksessa?

– Kyllä RKP:n peruslinja on aina ollut, että emme usko hoidon ja hoivan keskittämiseen, Andersson sanoo.

”Ikävää, jos menee lippalakkinokittelukulttuurin”

Andersson sanoo haluavansa nostaa esiin huolensa yhteiskunnan jakautumisesta kahtia sekä politiikan retoriikasta.

– Meillä politiikan retoriikka sekä vasemmalla että oikealla kiihtyy. Hyvin monimutkaisiin kysymyksiin tarjoillaan helppoja vastauksia.

Andersson sanoo uskovansa, että Suomessa tehtäisiin parempia päätöksiä, jos valtakunnan politiikassa olisi enemmän samaa kuin kuntapolitiikassa.

– Että ratkaisevaa ei ole aina se, kuka sanoo, vaan mitä sanoo. Kuntapolitiikassa se aika usein toimii, että jos jollain on joku hyvä idea, niin siitä voisi hakea yhteistä pintaa.

– Mielestäni on tosi ikävää, jos poliittinen keskustelu menee tähän lippalakkinokittelukulttuuriin, Andersson sanoo. Viime aikoina vihreät ja perussuomalaiset ovat tehneet lippalakkeja.

Vähemmän vastakkainasettelua

Andersson pelkää, että isot kysymykset, joihin poliitikkojen pitäisi pystyä vastaamaan, jäävät tällaiset ”identiteettipoliittisen kamppailun” varjoon.

– Kun ajat ovat vaikeat, uskon, että Suomi tarvitsee enemmän yhteistyötä ja vähemmän vastakkainasettelua, hän sanoo.

Yhteistyötä korostavan RKP:n kannatus on pysynyt neljän prosentin tuntumassa, vaikka puolue on tavoitellut kannatuksen laajentamista.

Andersson sanoo uskovansa, että RKP pärjää vaaleissa gallupeja paremmin. Andersson huomauttaa, että RKP ei menettänyt europarlamentaarikon paikkaansa, vaikka näin ennustettiin, ja kunta- ja aluevaaleissa puolue teki hyvät tulokset.

Hän arvioi, että RKP:lla on mahdollisuus saada neljäs kansanedustajapaikka Uudeltamaalta.