Robert Lappalaisen elämässä täyskäännös – Kertoo nyt rehellisesti arjestaan: ”Elän yksin”
Kilpa-autoilijana tunnetuksi tulleen Robert Lappalaisen elämä on kokenut viimeisten vuosikymmenten aikana täyskäännöksen.
Aiemmin autourheilun parissa uraa luoneen miehen päivät kuluvat nykyisin taideateljeessa.
– Viimeiset kymmenen vuotta olen veistänyt. Tämä on ollut tavallaan uudestisyntyminen, Lappalainen kertoo.
Rakkaus puuhun syttyi jo nuorena, jolloin hän työskenteli mallipuuseppänä Volvon suunnitteluosastolla Göteborgissa. Ruotsissa vierähti viitisen vuotta, ja kun Lappalainen sitten palasi Suomeen, puutyöt jäivät telakalle.
Siinä välissä 80- ja 90-lukuun mahtui Trans-Am-kilpailuja Yhdysvalloissa, menestystä kilparadoilla Skandinaviassa ja toista sataatuhatta ihmistä Helsingin Sörnäisiin kerännyt autourheilutapahtuma Helsinki Thunder, jota Lappalainen promosi kolmena vuonna peräkkäin.
Nykyisin autourheilu ei näyttele Lappalaisen eläm�ässä enää merkittävää roolia.
– Formula ykkösiä en oikeastaan katso enää. Se on tänä päivänä aika mielenkiinnoton. Ennen vanhaa se oli hyvä, kun esimerkiksi Kimi Räikkönen ajoi. Silloin en jättänyt yhtään kilpailua katsomatta, mutta nyt en katso ollenkaan.
– Autourheilu on jäänyt taakse elämässäni. Sanon näin, että luovu sopuisasti nuoruuden leikeistä.
Paljastus yksityiselämästä
Sen sijaan intohimo taiteen tekemiseen on palava. Lappalaista kiehtoo puu, joka materiaalina on osa luontoa.
Toukokuun lopulla avatussa galleriassa on kymmeniä puuveistoksia, joita Lappalainen on työstänyt viime vuosien varrella. Niistä yksikään ei ole hänelle ylitse muiden.
– Nämä kaikki ovat eläneet sata tai satoja vuosia. Ne ovat tehneet sen suurimman luomistyön, minä teen vain pienen osan, annan väriä pintaan.
Veistäminen on fyysistä puuhaa, sillä työstettävät pölkyt voivat painaa satoja kiloja. Suurimpia töitään Lappalainen työstää nosturin avulla.
Tästä huolimatta hyvä fyysinen kunto on työssä tarpeen. Siitä Lappalainen huolehtii syömällä terveellisesti. Alkoholin käytön hän lopetti tyystin noin kymmenen vuotta sitten.
– En ennen sitäkään käyttänyt paljoa, mutta nyt olen täysin raitis. Se on ollut hyvä valinta.
Nykyisin Lappalaisen elämän tarkoitus on olla iloinen ja onnellinen. Tässä hetkessä se onnistuu taiteen kautta.
– Mulla ei ole tässä hetkessä elämänkumppania. Elän yksin, mutta mulla ei ole mitään hätää. Ajattelen, että universumi on jo löytänyt mulle jonkun, mutten ole vielä kohdannut häntä. Hän saattaa tulla vastaan maitokaupassa tai äkkiä missä vain.