Romahdus Kanarialla – Ja se voi olla vasta alkua: "Ehkä ei niin usein tarvitse mennä"

Suomalaistenkin matkailu voi tulevaisuudessa muuttua, kun esimerkiksi Välimeren ja Kanariansaarten suosittujen lomakohteiden turisminvastaisuus kasvaa ja ilmastonmuutoksen vuoksi yhä kuumemmat kesät yleistyvät.

– Olettaisin, että matkailun tarpeet vähän muokkaantuvat, sanoo massaturismia tutkinut Tampereen yliopiston vieraileva tutkija Vilhelmiina Vainikka.

Yksi esimerkki matkailun muutoksesta saatiin, kun Espanjan tilastokeskus kertoi äskettäin Kanariansaarten ulkomaalaisten turistien määrän romahtaneen huhtikuussa yli 110 000 kävijällä viime vuoteen verrattuna.

Vainikka toteaa, että matkailijoissa on monenlaisia ihmisiä, jotka tekevät näin ollen myös päätöksensä matkakohteen valinnasta eri syistä.

Esimerkiksi turistien suuret määrät matkakohteessa johtavat siihen, että useissa paikoissa voi joutua jonottamaan kuumassa helteessä, mikä ei välttämättä innosta matkustamaan kohteeseen.

– Mielenosoitukset voivat joillekin vaikuttaa, mutta joillekin myös itse kokemus kohteessa loman kannalta, minkälaista kohdetta lähtee hakemaan ja voisiko olla jotain vaihtoehtoa, voivat vaikuttaa päätökseen, Vainikka sanoo.

Iltalehti kysyi lukijoiltaan, olivatko he vähentäneet matkailua Kanariansaarilla ja miksi. Useissa vastauksissa mainittiin saarten massaturismin aiheuttamat ongelmat sekä niistä syntyneet mielenosoitukset syiksi välttää matkailua kohteeseen.

Monimutkainen ongelma

Kanariansaarten osalta massaturismi on monimutkainen ongelma. Sen tuomiin haittoihin kuuluvat etenkin lyhytaikaisten vuokrauspalvelujen aiheuttama vuokrahintojen nousu sekä ympäristölle aiheutuvat vahingot.

Samaan aikaan matkailun arvioidaan tuottaneen Kanariansaarille vuonna 2025 yhteensä 23,4 miljardia euroa, mikä vastaa 37,7 prosenttia saarten bruttokansantuotteesta.

Turismi myös työllistää noin 413 000 ihmistä Kanariansaarilla. Se vastaa 42,3 prosenttia saarten työllisyydestä. Alueen talous tukeutuu siis vahvasti matkailun tuomiin rahavirtoihin, mutta samalla sen tuomat haitat ovat paikalliselle väestölle suuria.

Vainikka toteaakin, että matkailu ei ole helppo elinkeino. Se on herkkä eri suhdanteille, kuten taloudelliselle tilanteelle ja konflikteille. Koronapandemia taas osoitti sen, miten maailmanlaajuinen terveyskriisi voi pysäyttää matkailun täysin.

– Yleensä sanotaan, että minkään alueen talouden ei pitäisi olla täysin riippuvainen matkailusta, vaan sille pitäisi olla monipuolisempi perusta.

Matkailu on myös tuotteena erilainen kuin esimerkiksi tehtaassa tuotetut tuotteet, joita voidaan tuottaa aina lisää. Matkailun osalta tilaa ei helposti tai muuten kuin paikallisen väestön elintilan kustannuksella voi hankkia lisää.

Elinkeinon riippuvuuden vähentäminen matkailusta on etenkin Kanariansaarilla hankalaa. Saarten syrjäinen sijainti Atlantin valtamerellä ja tilan puute aiheuttavat huomattavia logistisia haasteita, kun kaikki, mikä alueelle tuodaan tai sieltä lähtee, on riippuvaista meri- ja ilmaliikenteestä.

Vainikan mukaan yksi helpotus alueelle voisi olla esimerkiksi painotus alueen käsityö- tai taideammatteihin, joita on turismin takia paikoittain menetetty. Nämä voisivat toimia matkailussa vetävinä aloina, mutta niille on kysyntää myös paikallisten keskuudessa. Lisäksi myös muun muassa paikkaan sitomattomat ja digitaalisen puolen alat voisivat toimia ratkaisuna Kanariansaarten talouden ongelmiin.

– Eli sellaista, mikä olisi hyödyksi paikallisille, muttei myöskään tuhoa luontoa.

Matkailijan vastuu

Vaikka massaturismi siitä taloudellisesti riippuvaisella alueella onkin monimutkainen vyyhti, voi sen aiheuttamia ongelmia pyrkiä kuitenkin lieventämään. Tähän myös matkailija voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.

Yksi näistä on Airbnb:n kaltaisten lyhytaikaiseen vuokraukseen perustuvien asuntojen välttäminen. Niiden käyttö on yleistynyt monissa suosituissa lomakohteissa, mikä nostaa kohteiden vuokrahintoja paikallisten tulotasoon verrattuna kohtuuttomiksi.

– Airbnb-majoitukset ovat asuntosijoittajille paljon kiinnostavampia, koska ne tuottavat lyhyessä ajassa enemmän kuin paikallisten palkoilla saadut vuokratuotot, Vainikka sanoo.

Tästä syystä esimerkiksi Espanjassa onkin päädytty joillakin alueilla ratkaisuun, jossa Airbnb:tä on vaadittu poistamaan palvelustaan ilmoituksia. Koillis-Espanjan suosittu kaupunkikohde Barcelona on myös ilmoittanut kieltävänsä kaikkien lyhytaikaismajoitusten vuokraamisen vuoteen 2028 mennessä.

– Itse suosittelen perinteisiä majoituksia. Näissäkin on toki eroja riippuen siitä, onko taustalla jokin kansainvälinen ketju vai paikallinen perheyritys, mutta tällaisilla valinnoilla voi itse vaikuttaa, Vainikka sanoo.

Ympäristölle aiheutuviin haittoihin taas voi vaikuttaa sillä, että ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja kunnioittaa niitä. Vainikka nostaa esimerkiksi Espanjan Mallorcan saaren, missä joudutaan golfkenttien ja uima-altaiden vuoksi kesäisin rajoittamaan paikallisten vedenkäyttöä lisääntyneen kuivuuden vuoksi.

– Tällaisissa tilanteissa matkailijat voivat itse ohjata harrastuksiaan siten, etteivät lähde esimerkiksi kesällä golfaamaan Mallorcalle. Tai voi miettiä, onko se allas aina tarpeen ja miten reagoi siihen, että se on mennyt vaikka kiinni.

Ilmaston osalta tilanne on hankalampi, koska suurin haitta syntyy jo lentomatkan aikana. Vainikan mukaan tähän auttaa yksinkertaisesti se, että lentää vähemmän.

– Ehkä ei niin usein tarvitse mennä.

Vaihtoehdoksi hän ehdottaa muun muassa kotimaanmatkailua Suomessa. Toki tällöinkin on asennoiduttava kunnioittamaan aluetta, jolla vierailee.

– Eli ei sellaista asennetta, että kaikki tapahtuu minun vuokseni ja minua varten, vaan otetaan huomioon myös ne paikalliset olosuhteet. Esimerkiksi Lapissakin on hyvä vähän miettiä sitä, miten käyttäydytään ja miten siellä ollaan.