Suomi on biotekniikan ja solumaatalouden edelläkävijä, Ympäristövaliokunta totesi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman selonteossa.
Muun muassa suomalaisen Solar Foodsin ja Fazerin Solein-proteiinituotteita on myyty testitarkoituksessa Yhdysvaltain markkinoilla, vaikka suomalaisen lautaselle solumaatalouden tuotteet eivät ole vielä päätyneet. Muutos voi häämöttää horisontissa, sillä teknologioita ympäristöystävällisten proteiinien tuotantoon kehitetään jatkuvasti.
Solumaatalous tarkoittaa mikrobi-, levä-, kasvi-, hyönteis- ja eläinsolujen hyödyntämistä ruoantuotannossa. Solutehtaissa kasvatetaan solukkoja, joita voidaan käyttää elintarvike- tai rehuteollisuudessa useiden eri ruokatuotteiden raaka-aineena – tuotokset voivat siis päätyä omalle lautaselle tai koiran ruokakuppiin.
Lisätietoa
Soluviljelty liha tarkoittaa lihaa, joka muodostuu eläinkudoksesta, joka on kasvatettu bioreaktorissa. Se on siis niin kutsuttua koeputkilihaa, joka ei koskaan ole ollut elävä olento.
Soluviljeltyä kananmunaa voidaan valmistaa geenimuunnellulla bakteeri- tai sieniviljelyllä.
Soluviljeltyyn maitovalmisteeseen voidaan hyödyntää geenimuunneltuja bakteereita, sieniä ja eläinsoluja.
Proteiinia ilman eläimiä tai kasveja
Suomen ilmastopaneelin arvion mukaan fermentointiin perustuva soluviljely tulee kehittymään nopeammin kuin lihasolujen koeputkikasvatus. Suomen näkyvimmät solumaatalouden toimijat hyödyntävätkin nimenomaan fermentaatiotekniikoita.
Myös Marttaliitto ja julkkiskokki Henri Alén ovat mukana solumaatalouden tutkimuksessa. He valmistavat ja testaavat kasvisoluruokien ominaisuuksia keittiössä osana Itä-Suomen yliopiston ja VTT:n Laboratoriosta lautaselle -hanketta.
Satojen miljoonien vientipotentiaali
Ilmastopaneelin kesäkuussa julkaistun raportin mukaan Suomen maataloutta täytyy uudistaa vastaamaan ympäristöhaasteisiin.
– Suomen tavoitteena tulee olla ilmastotehokas maatalous, joka vastaa kasvavaan kasvipohjaisen ruoan kysyntään, vähentää viljelysmaan ja kotieläintuotannon päästöjä, toimii pienemmällä määrällä ulkomaisia lannoitteita ja muita tuotantopanoksia sekä sietää nykyistä paremmin epäedullisia sää- ja markkinaolosuhteita sekä sopeutuu paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, raportissa painotetaan.
Ilmastopaneelin näkemyksen mukaan solumaatalous mahdollistaisi tehokkaan proteiinintuotannon, samalla kun peltoalaa vapautuisi muuhun käyttöön. Suomessa soluviljely voisi täydentää ruoantuotantoa, sillä se ei ole sidottu kasvukausiin.
Ala toisi myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. VTT:n selvityksen mukaan solumaatalouden vientipotentiaali voisi vuoteen 2035 mennessä olla jopa 500–1000 miljoonaa euroa.
Selvitysten mukaan alan rahoitus on kuitenkin ollut laskusuunnalla ja EU-tason sääntely hidastaa tuotteiden kehitystä. VTT, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto ehdottivatkin raportissaan, että Suomeen perustettaisiin 100 miljoonan euron tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma, jossa keskityttäisiin perinteisen maatalouden ja solumaatalouden yhdistämiseen.
Ilmastopaneeli ehdottaa myös verokeinojen käyttöönottoa solumaatalouden auttamiseksi. Ilmastoystävällisten tuotteiden kysyntä voi kasvaa, jos hinta pysyy matalalla. Tämä onnistuisi, jos ruokatuotteita verotettaisiin niiden aiheuttamien päästöjen perusteella.
