Ruotsi meni solmuun – Kemistä kansanedustajaksi päätynyt Mirja, 67, lataa suorat sanat: "Olen täysin loppu"

Ruotsinsuomalainen sosiaalidemokraatti Mirja Räihä, 67, on juuri valittu uudelle kaudelle Ruotsin parlamenttiin valtiopäiväedustajaksi. Hänen taustansa on suomalaiselle hyvin klassinen:

– Lähdin Kemistä tänne 50 vuotta sitten. Tulin töihin Maraboun tehtaalle, kuten muutkin nuoret tytönhupakot Suomesta, Räihä kertoo Iltalehdelle.

Suklaatehtaalta hän siirtyi hoitoalalle ja kouluttautui lähihoitajaksi. Räihällä on pitkä ammattiyhdistystausta sekä 20 vuoden kokemus Tukholman kaupunginvaltuustosta. Vuonna 2022 hänet valittiin valtiopäiväedustajaksi. Puoluevalintaa ei tarvinnut kauan miettiä.

– Isä ja äiti Kemissä olivat aktiivisia demareita ja ammattiyhdistysaktiiveja, sieltä tuli se ideologia, Räihä sanoo.

Toiseksi syyksi hän mainitsee oman ammattialansa ja sen, että sairaanhoidon ala on niin riippuvainen poliittisista päätöksistä.

Vaikeat neuvottelut

Ruotsissa valtiopäivät kokoontuvat ensi kertaa uudelle kaudelle tänään maanantaina, jolloin äänestetään valtiopäivien puhemiehestä. Uutta hallitusta Ruotsissa saadaan tosin mitä todennäköisemmin odotella vielä pitkään.

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson on saanut hallitustunnustelijan roolin, mutta neuvotteluista odotetaan pitkiä ja vaikeita.

Räihällä ei ole puolueen hallitusneuvotteluissa osuutta. Hän kertoo neuvotteluiden tapahtuvan hyvin pienen piirin kesken.

Tämän vuoksi Ruotsissa ollaan pattitilanteessa

Mediassa on jo puhuttu ylimääräisten vaalien mahdollisuudesta. Valtiopäivien puhemiehellä on neljä yritystä saada pääministeri hallituksineen hyväksytyksi. Muutoin edessä ovat ylimääräiset vaalit.

Sellaiset on käyty Ruotsin modernissa historiassa vain kerran, 1950-luvulla. Hyvin lähellä oltiin vuonna 2018, kun hallituksen muodostus kesti yli 130 päivää.

Mirja Räihä toivoo, että kaikki päättyisi hyvin, eikä uusia vaaleja tulisi.

– Koska minä olen ainakin täysin loppu: olemme tehneet vaalityötä helmikuusta asti. En halua rimputella yhtäkään ovikelloa hetkeen, hän sanoo.

Sosiaalidemokraattien vaalikampanjassa käytiin ahkerasti kansalaisten ovilla. Puolue kertoi käyneensä yli miljoona vaalikeskustelua mahdollisten äänestäjien kanssa.

Omaa hallitusvaihtoehtoa Räihä ei anna. Hänelle tärkeintä on politiikan sisältö: että uusi hallitus ajaisi sosiaalidemokraateille tärkeitä asioita. Niitä on esimerkiksi sairausloman karenssipäivän poistaminen. Ruotsissa sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton.

Suomalaisilla erityisasema

Valtiopäivillä Räihä on ajanut aktiivisesti ruotsinsuomalaisten asioita ja aikoo tehdä niin jatkossakin. Suomalaisilla on nimittäin Ruotsissa erityinen asema.

Maassa on viisi kansallista vähemmistöä, joilla on lakiin perustuvia oikeuksia. Niiden asioita Räihä pitää esillä.

Kansalliset vähemmistöt Ruotsissa

Räihän lisäksi valtiopäivillä on muitakin ruotsinsuomalaisia edustajia. Esimerkiksi ruotsidemokraattien joukossa on monta suomalaistaustaista, mutta he eivät ole aktiivisesti ajaneet vähemmistökysymyksiä.

Ympäristöpuolueessa on ruotsinsuomalainen aktiivi, valtiopäiväedustaja Annika Hirvonen, mutta hänellä on ollut viime aikoina pöydällään paljon maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä.

Räihää kuunnellessa tuleekin sellainen käsitys, että hän lähes yksin kantaa ruotsinsuomalaisten asioita valtiopäivillä. Se annettiinkin hänelle puolueesta tehtäväksi – vähemmistöpolitiikan eteenpäin vieminen.

Taktiikakseen Räihä on ottanut erityisesti välikysymysten (interpellation) esittämisen. Ruotsissa välikysymyksen voi esittää yksittäinen edustaja asiasta vastaavalle ministerille. Tuolloin ministerin on tultava valtiopäiväsaliin vastaamaan kysymykseen. Hallituksen tai ministerin mahdolliseen eroon johtava luottamusäänestys on puolestaan Ruotsissa täysin erillinen asia.

Tänä keväänä Räihä esitti kolme vähemmistöpolitiikkaa ja suomen kieltä käsittelevää kysymystä. Hän kertoo, että välillä hän oikein näkee, kun ministeri suuttuu kriittisestä kysymyksestä.

– Oikein silmissä välähtää. Mutta sanon aina, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

”Kahvittelurahoja”

Tärkeimpänä ruotsinsuomalaisia koskevana asiana Räihä pitää sitä, että ruotsinsuomalaiset järjestöt saisivat tarvittavan valtionavun. Hänen mukaansa valtionapuja on leikattu aivan liikaa. Tuore esimerkki on viime keväältä, kun Uumajan yliopisto päätti lakkauttaa suomen kielen opetuksen määrärahojen puuttumisen vuoksi.

Räihä esitti välikysymyksen. Siinä hän nosti esiin sen, kuinka suomen kielen taitoisia tarvitaan niin kouluissa, varhaiskasvatuksessa kuin vanhustenhoidossakin. Siihen velvoittaa jo lakikin.

Hän huomauttaa, että vähemmistörahat ovat valtion budjetissa pieni menoerä. Kansallisten vähemmistöjen kielikeskuksilta leikattiin viime hallituskaudella esimerkiksi 30 miljoonaa kruunua. Ruotsin valtion koko budjetti on kooltaan noin 1 500 miljardia kruunua.

– Valtion budjetissa vähemmistöjen rahat ovat ihan kahvittelurahoja. Vähemmistöasioihin ei tarvita hirveitä määriä rahaa – mutta kuitenkin enemmän kuin nyt, Räihä sanoo.

”Kukaan ei halua uusia vaaleja”

Moderaattien valtiopäiväehdokas, ruotsinsuomalainen Kristiina Katajikko ei tullut valituksi valtiopäiville. Suomesta 30 vuotta sitten Ruotsiin muuttanut Katajikko oli ehdolla toista kertaa. Paikallispolitiikassa Tukholmassa hän on sen sijaan ollut mukana jo viidentoista vuoden ajan.

Käynnissä olevista hallitusneuvotteluista Katajikko ennustaa pitkiä ja vaikeita. Oman puolueensa virkaa tekevän pääministerin Ulf Kristerssonin jatkokauteen hän ei usko.

– Näen jopa ylimääräiset vaalit todennäköisempänä, nyt kun oppositio on vallankahvaan päässyt. Tämä on erittäin hankala tilanne, mutta se ei ollut kenellekään yllätys. Vain oikeistoblokilla oli selvät askelmerkit hallituspuolueista, Katajikko sanoo.

Katajikko arvelee, että pääministerikierroksia käydään ainakin kolmet. Jos pääministeriä ei saada neljännellä kierroksella, edessä ovat uudet vaalit.

– Mutta sitä ei kukaan halua.

Mitä ruotsinsuomalaisten asioita Katajikko näkee tärkeinä valtiopäivillä ajettaviksi?

– Todella perusasioista pitää lähteä. Virkamiehillä ja poliitikoilla menee sekaisin vähemmistökielet ja -asiat. Sekoitetaan kansalliset vähemmistöt ja yhtäkkiä puhutaan arabian kielestä, Katajikko kertoo.

Katajikon mielestä Ruotsi on monikulttuurinen yhteiskunta, mutta monikielisyys on puolestaan ruotsalaisille vaikea asia. Vähemmistö- ja kielikysymyksiä Katajikko pitää tärkeänä pitää esillä valtiopäivillä. Ei vain ruotsinsuomalaisten asiaa, vaan muidenkin kansallisten vähemmistöjen.

– Näistä asioista ja niiden merkityksestä saa olla muistuttamassa.