Saksa hyväksyi Putinin ydinenergiahankkeen

Saksan hallitus on myöntänyt toimintaluvan Venäjän ja Ranskan kiistellylle ydinenergiahankkeelle, kertovat saksalaismediat ja uutistoimisto AFP.

Saksan ympäristöministeriön ja liittokansleri Friedrich Merzin päätöksellä ranskalaisfirma Framatome saa alkaa valmistaa polttoainetta venäläisten suunnittelemille ydinvoimaloille yhteistyössä Venäjän valtion omistaman Rosatomin kanssa, Welt kirjoittaa.

Luvan saanut tehdas sijaitsee Lingenissä, Ala-Saksin osavaltiossa. Saksan ympäristöministeriö sanoo suhtautuvansa yhteistyöhön kriittisesti, mutta myöntäneensä luvan ”tiukoin ehdoin” ja ankaran turvallisuusselvityksen jälkeen.

Riskit

Hanke on herättänyt kritiikkiä, sillä Venäjä rahoittaa sotakassaansa energiateollisuudella. Framatomen tytäryhtiö pyysi lupaa hankkeelle jo maaliskuussa 2022 – vain viikkoja sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa.

– Hanke on vaarallinen turvallisuudelle ja se on kumottava, sanoo Merzin konservatiivipuolue CDU:n edustaja Roderich Kiesewetter ja kutsuu hankkeen läpimenoa Venäjän hybridioperaatioksi.

Projektia on kritisoitu myös siitä, että se tarjoaa Venäjälle mahdollisuuden sabotoida ja vakoilla Saksaa. Maa on toiminut Ukrainan tärkeänä liittolaisena vuodesta 2022 lähtien.

– Riippuvuutta Venäjästä on vähennettävä, erityisesti herkällä ydinvoimasektorilla, kritisoi vihreitä edustava Ala-Saksin ympäristöministeri Christian Meyer Saksan yleisradio NDR:n mukaan.

– Tiivis yhteistyö Vladimir Putinin ydinvoimaviraston kanssa on väärin.

Meyer korostaa, ettei Lingenin laitoksen lupa ole vielä lainvoimainen. Saksan viranomaiset vakuuttavat, että hanketta seurataan tarkasti ja lupa voidaan tarvittaessa perua.

Ehtona toimintaluvalle on, että Rosatomin työntekijät vierailevat tehtaalla vain ”hyvin rajoitetusti ja viranomaisten seurassa”, AFP kirjoittaa.

Saksa sulki ydinreaktorinsa

Kritiikistään huolimatta Ala-Saksilla ei ympäristöministerin mukaan ollut laillista mahdollisuutta kaataa hanketta, koska Rosatom ei ole Euroopan unionin (EU) Venäjä-pakotteiden kohteena.

– Tämä on ulkopoliittinen asia. Alasaksilaisena tuntee itsensä hieman merkityksettömäksi, Meyer sanoo Frankfurter Allgemeine Zeitungille (FAZ).

NDR:n mukaan Saksa kannattaa Venäjän ydinenergiafirmojen asettamista EU-pakotteiden piiriin, mutta päätökselle ei ole EU:n tukea.

Saksa on pyristellyt irti riippuvaisuudestaan Venäjän fossiilisiin polttoaineisiin hyökkäyssodan aikana. Ironista kyllä, Saksa sulki omat ydinreaktorinsa vuonna 2023, pitkälti vihreän puolueen johdolla. Liittokansleri Merz on kutsunut tätä ”vakavaksi virheeksi”.

Suomi mainittu

Ranskalaisfirma Framatomen mukaan laitos voi aloittaa polttoaineen toimittamisen jo 2027. Yhtiön edustaja Mario Leberig kutsuu toimintalupaa ”tärkeäksi askeleeksi kohti eurooppalaista energiasuvereniteettia”.

AFP:n mukaan monilla Suomen kaltaisilla Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleilla mailla on käytössään venäläisiä VVER-reaktoreita, jotka tarvitsevat Lingenin voimalassa tuotettuja polttoainesauvoja.

Rosatomilla ei kuitenkaan ole monopolia näistä sauvoista, sanoo Ala-Saksin ympäristöministeri Christian Meyer FAZ:illa. Yhdysvaltalainen Westinghouse toimittaa sauvoja jo Suomeen, Ukrainaan, Unkariin ja Tšekkiin.

Meyerin mukaan Westinghouse oli jo julkisesti väläyttänyt yhteistyötä Framatomen tytäryhtiön ANF:n kanssa. Yhtiö sanoo FAZ:ille, ettei se saanut tarjousta Westinghouselta.