Voice of Freedom Повна версія

Salainen eläkekirjaus paljastui

· Main news

Iltalehti on saanut käsiinsä työmarkkinajärjestöjen yhteisesti hallitusohjelmaan tarjoaman eläkkeitä koskevan kirjausehdotuksen.

Sen taustalla ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen puheenjohtajat niin työntekijä- kuin työnantajapuolelta.

Mukana ovat työnantajapuolelta Elinkeinoelämän keskusliitto, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä työntekijäpuolelta niin SAK, STTK kuin Akavakin.

Järjestöt ovat sopineet hallitusohjelmakirjaus-ehdotuksesta 3. päivänä syyskuuta.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työeläkepoliittinen kirjaus on hyvin yleisluontoinen kuten tapana on ennen hallitusohjelmaneuvotteluja ollut aiemminkin. Mitään numerotavoitteita ei aseteta. Suurta intoa siihen, että eläkkeisiin tai eläkejärjestelmään kajottaisiin millään tavalla, kirjaus ei viesti.

Siinä kuvataan yleisellä tasolla työeläkepolitiikan päämäärät, perusteet sekä asiat, jotka tukevat eläkejärjestelmää. Tukevia asioita ovat muun muassa talouden kasvu ja työperäinen maahanmuutto.

”Kolmikantaisesti”

Kirjauksessa muistutetaan myös, että työeläkevarojen sijoituspäätökset tehdään itsenäisesti työeläkelaitoksissa.

Keskeisimmät asiat tulevat aivan kirjauksen lopuksi, kun keskusjärjestöt viestivät, että työeläkevaroja käytetään vain työeläkkeiden maksamiseen.

– Hallitus valmistelee työeläkepolitiikkaa koskevat asiat keskeisten työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa kolmikantaisesti, kirjausehdotus päättyy.

Tämäkin kuitenkin vain todetaan sinänsä viestimättä neuvotteluhalua.

Palkansaajapuolen julkisista näkemyksistä on ollut luettavissa, että siellä ei nähdä, että tulevalla kaudella olisi eläkejärjestelmästä nousevaa tarvetta järjestelmän tarkastelulle tai neuvotteluille. Eläkemaksujen alentamiseen ei nähdä varaa, vaan ensin on katsottava, miten esimerkiksi hiljattain tehty eläkkeiden sijoitusuudistus vaikuttaa.

Perinne

Suomessa lakisääteisen työeläkejärjestelmän isot uudistukset ja linjaukset on perinteisesti valmisteltu ja sovittu kolmikantaisesti. Toisin sanoen järjestelmän kehittämisestä neuvottelevat työntekijäkeskusjärjestöt, työnantajajärjestöt ja Suomen valtio.

Työmarkkinajärjestöiltä tuleva hallitusohjelmakirjausehdotuskin on perinne. Tälle kaudellekin sellainen tehtiin, tosin puolueet täydensivät ehdotusta hallitusohjelmassa toimeksiannolla, jota sittemmin tarkennettiin.

Koska valtio on pahoin velkaantunut, politiikan puolelta tulee tälläkin hetkellä isoa painetta hakea säästöjä myös eläkejärjestelmästä. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi eläkemaksuja alentamalla ja vastaavasti muualta veroja kiristämällä. Monia muitakin keinoja on jo ollut esillä julkisessa keskustelussa eläkeiän nostosta lähtien.

EK ei itse aktiivinen eläkerintamalla

Keskusjärjestöjen kirjauksesta voi siis todeta, että sen perusteella kaikilla järjestöillä on tahtotila tehdä jatkossakin yhteistyötä työeläkejärjestelmän kehittämiseksi.

Palkansaajapuoli katsoo julkisten kannanottojen perusteella tiukasti, että eläkerahaa ei pidä käyttää julkisen talouden tilkitsemiseen kovista paineista huolimatta, sillä tämä johtaisi etuuksien heikentymiseen.

EK:ssa tulkinta on ollut jonkin verran väljempää ja siellä katsotaan, että on hallituksen asia arvioida, kuinka paljon eläkejärjestelmän pitää olla julkisen talouden kriisin ratkaisemisen talkoissa mukana. EK ei ole kuitenkaan itse varsinaisesti vaatimassa eläkejärjestelmään muutoksia, järjestelmän nähdään olevan kohtuullisen kestävällä pohjalla.

EK vaatii julkisen talouden sopeutusta menosopeutuksena, mutta siellä myönnetään myös, vaikkakin ehkä pitkin hampain, että ison säästötarpeen vuoksi eläkejärjestelmää ei voi rajata kategorisesti sopeutuksen ulkopuolella.

Juuri tässä tulee ero työnantajien ja palkansaajien välillä palkansaajapuolen katsoessa ykskantaan, ettei eläkejärjestelmä osallistu sopeutukseen lainkaan.

Kokoomus ja PS nostaneet ideioita pöytään

Kun seuraavan hallituksen ohjelmaan tulevana kesänä tehdään eläkekirjaus, on todennäköistä, että työmarkkinajärjestöjen ehdotus etenee lopulliseen ohjelmaan.

Iso kysymys on kuitenkin, täydentääkö tai miten hallitus täydentää kirjausta esimerkiksi asettamalla jonkin tavoitteen, jonka mukaisesti eläkejärjestelmästä pitää neuvotella julkisen talouden vakauttamiseksi.

Kun kokoomus hiljattain julkisti omat ratkaisuesityksensä julkisen talouden vahvistamiseksi ensi vaalikaudella, se kirjasi siihen eläkeuudistuksen, jonka ”tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta velkaa kerryttävällä sektorilla sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta kestävällä tavalla”.

– Valmistellaan uudistus lähtökohtaisesti kolmikantaisesti valtion, palkansaajien ja työnantajien edustajien kesken. Jos kolmikanta ei pääse sopuun tavoitellun suuruisesta uudistuksesta, hallituksella ja eduskunnalla on viime kädessä vastuu toteuttaa uudistus, kokoomuksen ohjelmaan on kirjattu.

Perussuomalaiset muun muassa alentaisi omassa ehdotuksessaan palkansaajien työeläkemaksua niin, että valtion tuloveroa voitaisiin kiristää vastaavasti ilman, että palkansaajan kokonaisverotus kiristyy.

Palkansaajapuolella epäilyksiä

Iltalehden tietojen mukaan palkansaajapuolella aprikoidaan, miten EK:ssa nähtäisiin työeläkemaksujen alentaminen työnantajilta ja työntekijöiltä ja epäillään, että siellä olisi halua pyrkiä työnantajien maksualennuksiin. Tässä mielessä yhteisen hallitusohjelmakirjauksen ehdotuksen ei siellä nähdä olevan täysin tukevalla maalla.

Kokoomuksen aikeita on tulkittu niin, että se pyrkisi työeläkemaksujen alentamiseen ja vastaavasti veronkorotuksiin.

Toisaalta hallituskoalitiosta riippuen, mikäli eläkemaksuja alennettaisiin, vastaavat veronkorotukset tuskin kohdistuisivat vain palkansaajapuoleen vaan myös yrityksiin.

Työnantajapuolikin saattaisi joutua maksumiehiksi palkansaajien tapaan, palkansaajille ja eläkeläisille saattaisi tulla tuplaisku verotuksen noustessa ja etuuksien heikentyessä.

Iltalehden tietojen mukaan työmarkkinajärjestöt ovat tehneet myös yhteisiä EU-linjauksia ja työterveyshuoltoon liittyviä linjauksia tulevaa hallitusta ajatellen.

Näin linjataan

Tätä EK, KT, SAK, Akava ja STTK ehdottavat hallitusohjelman työeläkepoliittiseksi kirjaukseksi:

Hallituksen työeläkepolitiikan päämääriä ovat työeläkkeiden riittävä taso ja kattavuus, työeläketurvan rahoituksellinen kestävyys myös pitkällä aikavälillä ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

Työeläkejärjestelmän kulmakiviä ovat mm. etuus- ja vakuutusperusteisuus, ansiosidonnaisuus, lakisääteisyys, omaisuudensuoja ja hajautettu toimeenpano.

Tuottavuuden ja talouden kasvu, korkea työllisyys, työkyvyttömyyden vähentäminen, syntyvyyden kohoaminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat työeläkejärjestelmää.

Työeläkejärjestelmä tukee talouden kasvua rahoituksellisella kestävyydellä ja riittävällä työeläketurvalla. Työeläkevarojen sijoituspäätökset tehdään itsenäisesti työeläkelaitoksissa. Työeläkevaroja käytetään vain työeläkkeiden maksamiseen.

Hallitus valmistelee työeläkepolitiikkaa koskevat asiat keskeisten työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa kolmikantaisesti.