Eränkävijän luonto -näyttelyssä on esillä kuvataidetta, veistoksia, valokuvia ja videoita.
Juttu tiivistettynä
Taidemuseo Eemilin näyttely Eränkävijän luonto on liikuttanut ihmisiä Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Museonjohtaja Riitta Marin kertoo, että kävijät ovat kiertäneet salissa kyynelsilmin. Marinin mukaan osa ihmisistä on käynyt kiittämässä ja jopa halaamassa häntä.
Näytillä on teoksia, jotka liittyvät luontoon, eräilyyn ja metsästykseen. Aihe on Lapinlahdella arka. Kunnassa paljastui yli kolme vuotta sitten salametsästysvyyhti, joka on ollut paljon esillä mediassa. Suomen historian laajinta salametsästyskokonaisuutta käsiteltiin Itä-Suomen hovioikeudessa vielä äskettäin heinäkuun alussa.
Taidemuseolla on oma tukijajoukkonsa, Taidemuseo Eemilin ystävät. Sihteeri Raili Virranta sanoo, että näyttelyssä salametsästykseen liittyviä tapahtumia voi tarkastella taiteen keinoin. Virranta uskoo, että näyttely voi jopa puhdistaa ilmapiiriä.
– Tässä voi ilman keskustelua katsoa ja miettiä asioita.
Virranta oli haastatteluhetkellä ensimmäistä kertaa katsomassa teoksia ilman yhdistyksen velvoitteita.
Erityisen vaikutuksen Raili Virrantaan tekivät Katja ja Seppo Ronkaisen ottamat valokuvat ja videot pantasusi Sanin klaanista.
Teoksien etsiminen oli salapoliisityötä
Eränkävijän luonto -näyttely sai alkunsa yleisön ja taiteilijoiden toiveesta. Museoamanuenssi Hannu Heikkilä kertoo, että idea alkoi konkretisoitua sen jälkeen, kun salametsästysvyyhti oli paljastunut.
– Myös keskustelut muiden itäsuomalaisten taidemuseoiden kollegoiden kanssa vaikuttivat näyttelyn muotoutumiseen.
Näyttelyssä on useita teoslainoja Kuopion taidemuseo Kumman, Mikkelin taidemuseon ja Varkauden Konstin kokoelmista. Esillä on yli kahdenkymmenen taiteilijan töitä.
Niiden löytäminen oli salapoliisityötä, kertoo Heikkilä.
– Halusimme vanhempia ja uusia teoksia, joissa on erilaisia näkökulmia teemaan.
Heikkilä kertoo, että työ alkoi selvittämällä, millainen kotimaisten taiteilijoiden suhde metsästykseen ja eränkäyntiin on ollut eri aikoina. Selvisi, että pääasiassa metsästävät kuvataiteilijat ovat eläneet 1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
Museo päätti tutkia, miten luontosuhde ja luontoaiheet näyttäytyvät nykyajan taiteessa. Havaittiin, että luonto inspiroi taiteilijoita konkreettisena luontona ja myös erilaisten mielikuvien, tarinoiden ja myyttien kautta.
Hannu Heikkilälle läheinen teos on Alwar Cavénin Metsästäjän kotiinpaluu.
Heikkilän mukaan suurin osa Eemilin kävijöistä on pääkaupunkiseudulta ja Kuopion seudulta. Sitä selittää museon sijainti vilkasliikenteisen Valtatie 5:n varrella.
