Sanni oli mukana Facebookin ryhmissä, joissa yksityishenkilöt lainaavat rahaa toisilleen välillä kovillakin korkoehdoilla. Lainoja oli helposti saatavilla ja hän kokee, että tilanne voi helposti riistäytyä käsistä ja johtaa jopa velkakierteeseen ja uhkailuun.
Sanni löysi ryhmät Naistenhuoneen kautta ja oli mukana noin 3–4 kuukauden ajan. Hän sai maksettua velkansa ja jätti ryhmät hiljattain.
Sanni ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
– Ryhmissä ei usein puhuta rahasta suoraan. Sen sijaan käytetään kiertoilmaisuja, kuten "papujen" lainaaminen. Lainaajat ovat "kahvinpaahtajia" tai "pikkupaahtajia". Joku saattaa ilmoittaa tarvitsevansa esimerkiksi "40 papua" ja lupaavansa palauttaa "60 papua", Sanni kertoo.
Korot usein korkeita
Sanni kokee, että korot voivat olla äärimmäisen korkeita. Ryhmien säännöt vaihtelevat ja Sanni kertoo, että monissa ryhmissä korkojen määrää ei rajoiteta lainkaan.
– Sadan prosentin korot ovat yleisiä, ja jopa 20 euron lainasta saatetaan pyytää 20 euroa korkoa alle viikon laina-ajalla.
Ryhmiin pääsee yleensä helposti, ja niiden koot vaihtelevat 100–400 jäsenen välillä.
– On myös "special-ryhmiä", ja lainaustoiminta siirtyy jopa viestipalvelu Whatsappiin.
Tyypilliset lainasummat ovat 50–100 euroa, mutta joskus pyydetään isompia summia.
Sannia huolestuttaa ilmiön petollisuus. Rahan saaminen on helppoa, mikä voi sokaista ja johtaa tilanteen riistäytymiseen käsistä. Monet elävät näiden lainojen varassa. Sanni on havainnut, että jotkut lainaajat käyttävät lainaamaansa rahaa itse lainaamiseen eteenpäin, pyytäen vielä korkeampaa korkoa.
– Lainanantajat voivat muuttua ahneiksi ja moraali katoaa. Myöhästyneistä maksuista seuraa uhkailua ja haukkumista.
Sanni kertoo nähneensä uhkauksia, kuten "kyllä mä sen jonkun kotioven löydän" tai "oon just tulossa sun kotikulmille".
Joskus myöhästymisestä seuraa päiväkohtaisia lisäkorkoja. Sanni myös epäilee, maksavatko lainaajat veroja saamistaan koroista.
Ei ajatellut loppuun asti
Sanni itse ajautui ryhmiin sairasloman ja tulojen loppumisen vuoksi. Lähipiirin menetykset saivat hänet turruttamaan oloaan ja haluamaan nauttia elämästä, miettimättä korkojen suuruutta. Hän arvioi lainanneensa noin 1 200 euroa ja maksaneensa takaisin 1 800–1 900 euroa.
– Ei sitä jotenkin ajatellut, paljonko rahaa tulee heittäneeksi kankkulan kaivoon.
– En usko olevani ainoa, joka on ajautunut tämän takia kierteeseen. Ryhmissä on esimerkiksi tosi paljon ihmisiä, jotka elävät Kelan tuilla. Lainaaminen on omalla tavallaan petollista, vähän kuin uhkapelaamista.
Sanni toivoo ryhmiin enemmän kontrollia tai niiden kieltämistä kokonaan. Hän näkee toiminnan olevan "hämärän rajamailla" ja välillä täyttävän kiskonnan tunnusmerkit.
Rikoslaissa ei ole määritetty minkäänlaista enimmäismäärää luotosta nostettavalle korolle, minkä vuoksi koron epäsuhteen arvioiminen on aina tapauskohtaista harkintaa.
Poliisi kommentoi
Iltalehti kysyi ilmiöstä ja sen laillisuudesta poliisilta. Rikoskomisario Mika Alanen toteaa heti haastattelun alkuun Iltalehdelle, etteivät kuvatunlaiset ”kahvinpaahtamiseen” liittyvät ryhmät ole tuttuja ainakaan Helsingin poliisille.
Alanen työskentelee tutkinnanjohtajana poliisilaitoksen törkeiden omaisuusrikosten tutkintaryhmässä.
– Meillä ei ole ollut ensimmäistäkään tällaista juttua, hän sanoo.
Alasen mukaan Helsingin alueella ei ole myöskään tehty viimeisen puolen vuoden aikana rikosilmoituksia, jotka täsmäisivät kuvaukseen.
Myös rikoskomisario Heli Aaltonen kertoo Iltalehdelle, ettei Helsingin poliisin rikostorjunnan sektorilla ole tutkinnassa tai tiedossa vastaavia tapauksia.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Iltalehden esittämien tietojen perusteella ryhmistä Alanen kuitenkin arvioi, että ilmiöön saattaa liittyä piilorikollisuutta.
– Tässä voi tulla kyseeseen monenlaisia rikosnimikkeitä, mutta näillä tiedoilla ensimmäisenä tulee mieleen, että kiskontaa tai kiristystä voi olla syytä epäillä tällaisissa tapauksissa.
Riita-asia vai rikos?
Lain mukaan kiskonnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa ihminen hankkii joko itselleen tai toiselle taloudellista etua käyttämällä hyväksi ihmisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta esimerkiksi sopimuksen yhteydessä. Saadun edun pitää olla lisäksi selvästi epäsuhdassa vastikkeeseen.
Kiristyksen tunnusmerkistö täyttyy, kun ihminen pakotetaan luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai tämän puolesta toimivalla henkilöllä ei ole laillista oikeutta. Yritys on rangaistava.
Alasen mukaan tapauksen yksityiskohdat ratkaisevat sen, onko rahan lainaamiseen liittyvässä ristiriitatilanteessa kyseessä rikos vai yksityishenkilöiden välinen, siviilioikeudessa ratkottava riita-asia.
– Se on joka kerta tapauskohtainen arviointi.
Hänen mukaansa kiskonnan tunnusmerkistö kuitenkin täyttynee, jos toinen osapuoli hankkii itselleen taloudellista etua käyttämällä hyväksi rahaa lainaavan osapuolen hädänalaisuutta, ja asettaa tälle selkeästi epäsuhdassa olevan koron.
– Jos sadan prosentin koroista puhutaan, niin alkaa olla syytä epäillä, että tällainen epäsuhta on olemassa. Kyllä varmasti lähtisimme tutkimaan asiaa kiskontana tällaisten tietojen perusteella, hän sanoo.
Alanen muistuttaa, että ainoa tapa, jolla viranomaiset voivat puuttua epäiltyihin rikostapauksiin, on tehdä niistä rikosilmoitus.
