Santtu Karppinen on työskennellyt asumispalveluita ikäihmisille, vammaispalvelun asiakkaille ja mielenterveyskuntoutujille tarjoavalla Esperillä vuosituhannen alkupuolelta alkaen.
Nykyisin Pohjois-Suomen aluepäällikkönä työskentelevä Karppinen on nähnyt alan ison muutoksen, asiakasmäärän nousun ja Esperin kasvun.
Juuri alan jatkuva muutos saa hänet heräämään tyytyväisenä töihin.
– Muutos ajaa eteenpäin. Se on pitänyt minut talossa koko tämän ajan, hän sanoo.
Karppisen uran aikana ikääntyneiden määrä on kasvanut paljon. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa edelleen ja palveluntarve moninkertaistuu.
– Asiakkaita on enemmän ja hoivan tarve on raskaampaa. Asukkaat ovat huonokuntoisempia kuin esimerkiksi 15–20 vuotta sitten, Karppinen sanoo.
Koko hoiva-ala on kasvanut, oppinut ja kehittynyt
Karppisen aloittaessa Esperillä yksityiset hoivakodit tekivät vasta tuloaan. Tuolloin Esperi työllisti noin 400 henkilöä ja lähes kaikki tunsivat toisensa, nyt työkavereita on jo yli 7 200.
– Olen avannut noin 25 uutta yksikköä. Mukana on yksiköitä sekä kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille että ikäihmisille. Ja yritysostointegraatioitakin on saman verran, eli kasvu on ollut valtavaa. Siinä se 18 vuotta on hurahtanut, hän naurahtaa.
Palvelurakenne on myös muuttunut. Aiemmin palveluita ostivat kaupungit ja kuntayhtymät, vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueet.
– Tätä jumppaa ja harjoitusta on tehty julkisen puolen kanssa paljon ja olemme kehittyneet valtavasti. Koska palveluiden tarve on kasvanut niin paljon, kuka hoitaisi Suomen vanhukset, jos meitä yksityisiä ei olisi tullut, hän kysyy.
Toinen iso muutos on palveluiden laadun parantuminen. Vuosien varrella koko hoiva-ala on oppinut ja kehittynyt paljon. Karppisen mukaan myös alan valvonta on kehittynyt tasalaatuisemmaksi hyvinvointialueiden tultua, ja vuoden 2019 hoivakriisistä on opittu.
– Kun aloitin, Suomessa oli paljon laitoshoitoa. Nykyisin kotihoito ja palveluasuminen ovat keskiössä. Painotetaan sitä, että kotona ollaan mahdollisimman pitkään. Olemme oppineet ennaltaehkäisyä ja toimintakyvyn ylläpitoa, hän sanoo.
Uusi sukupolvi odottaa työnantajalta eri asioita
Karppisen mukaan pinnan alla muhii työvoimapula, vaikka tällä hetkellä hakijoita on usein enemmän kuin työpaikkoja.
– Muutamien vuosien sisällä henkilöstöstä tulee pulaa. Iso kysymys on, että miten se ratkaistaan.
Hän kannustaa lähtemään rohkeasti alalle. Arvostus hoitotyötä kohtaan on Karppisen mukaan hyvä, ja alalla on positiiviset näkymät tulevaisuudessa.
– Alalla olevat arvostavat omaa työtään. Meillä on töissä ylpeitä ammattilaisia, jotka tietävät mitä he tekevät ja miksi. Tulevaisuudessa myös töitä tulee riittämään.
Karppinen on nähnyt uuden sukupolven tulemisen alalle. Myös nuoremmat viihtyvät töissä Esperillä.
– Nuoremmat työntekijät ovat jonkin verran yksilöllisempiä. Meillä on ollut hyviä työntekijöitä ja tulee olemaan myös jatkossa, he vain odottavat eri asioita työnantajalta.
Tärkeintä työssä ovat asukkaat
Karppisen mukaan julkisessa keskustelussa usein unohtuu hoitokotien arjessa päivittäin tapahtuvat hyvät asiat. On myös alan itsensä vastuulla, minkälainen kuva siitä annetaan.
– Tapasin tuossa pari päivää sitten ihan tuoreita esperiläisiä uudessa avatussa yksikössä, ja uskon, että heidän palautteensa oli erittäin aitoa. He olivat äärimmäisen positiivisesti yllättyneitä uudesta työpaikastaan, hän sanoo.
Vaikka vuosien varrella kasvu on ollut huimaa, on yksi asia, mitä ei koskaan saa unohtaa.
– Tärkeintä on pitää palveluita saava asukas keskiössä. Se ei saa kadota kustannuspaineiden tai minkään alle, Karppinen korostaa.
