Voice of Freedom Повна версія

Sara, 20, ja kolme lasta kuolivat – Perheenisää syytetään kammottavista rikoksista

· Main news

Savonlinnan järkyttävän perhesurman käsittely alkaa tänään Etelä-Savon käräjäoikeudessa. 23-vuotiasta perheenisää syytetään törkeästä tuhotyöstä sekä puolisonsa ja kolmen pienen poikalastensa murhasta.

20-vuotias Sara-äiti kuoli yhdessä kolmevuotiaiden kaksosten ja vuoden ikäisen kuopuksensa kanssa. Sara asui lastensa kanssa Savonlinnan Louhen kylässä sijaitsevassa omakotitalossa.

Pahin mahdollinen paljastui itsenäisyyspäivän aamuna, kun naapuruston asukkaat havahtuivat naisen ja miehen huutoon. Perheen talo oli tulessa. Mies oli ulkona.

Iltalehti seuraa käräjäoikeuden istuntoa oheisessa tekstiseurannassa. Istunto alkaa kello 9.

Liveseuranta

Isä puhui hätäkeskukselle

Palosta soitettiin ensimmäinen hätäpuhelu kello kahdeksan aikaan itsenäisyyspäivän aamuna. Soittaja oli naapuri. Savonlinnan Louhen kylässä sijaitseva omakotitalo oli jo tässä vaiheessa täysin tulessa.

Räjähdysmäisen palon sammutustöiden aikana asunnosta löytyi neljä vainajaa.

Perheenisä oli talon ulkopuolella. Murhasta syytetty mies osallistui yhteen hätäpuheluun ja keskusteli päivystäjän kanssa.

Miestä ei aluksi epäilty rikoksesta, mutta myöhemmin hänet otettiin kiinni. Hänet vangittiin 10. joulukuuta epäiltynä neljästä taposta ja törkeästä tuhotyöstä.

Tappo on murhaa lievempi rikosnimike, mikä herätti julkisuudessa ihmetystä. Huhtikuussa tiedotettiin, että rikoksen nimike on koventunut murhaksi.

Syytetty kiistää aloittaneensa tulipalon tai syyllistyneensä rikokseen. Mies asui virallisesti Savonlinnan Nätkin kaupunginosassa sijaitsevassa kerrostalossa, jossa hän ei naapurien mukaan juurikaan majaillut.

Väkivaltainen suhde

Pariskunta alkoi seurustella vuonna 2020, ja jo puolen vuoden kuluttua nainen teki miehestä ensimmäisen rikosilmoituksen. Mies on tuomittu Saran pahoinpitelyistä vuosina 2022–2023. Ensimmäisen pahoinpitelyn aikana Sara oli viimeisillään raskaana.

Perhe oli lastensuojelun asiakas. Nainen oli jo kertaalleen eronnut lastensa väkivaltaisesta isästä ja pohtinut lähestymiskiellon hakemista häntä vastaan.

Kaksosten syntymän jälkeen perhe asui eteläsavolaisessa perhekuntoutuskeskuksessa, jossa myös ohjaajat kokivat tuoreen isän aggressiivisen käytöksen haasteelliseksi. Sara kertoi poliisille, ettei mies suostunut aamuisin heräämään ja auttamaan lastenhoidossa.

– Yleensä hän hermostui, syytteli ja pahoinpiteli minua, kertoi Sara poliisille.

Iltalehden tietojen mukaan neljästä murhasta syytetyllä miehellä on ikäänsä nähden runsaasti rikostaustaa. Saran pahoinpitelyjen lisäksi mies on tuomittu muun muassa alaikäisenä tekemistään rikoksista: raiskauksesta, pahoinpitelyistä, laittomista uhkauksista, ryöstöstä sekä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

”Ei päässyt irti miehestä”

Väkivallasta huolimatta pariskunta pysyi yhdessä ja sai kolmannen lapsen. Saran siskon mukaan uhri ei päässyt irti miehestä.

– Hän ei ehtinyt kokea elämässään aitoa, rakastavaa ja turvallista parisuhdetta. Hän ei päässyt irti siitä miehestä, kuvaili surmatun Saran sisko Iltalehdelle joulukuussa 2025.

Siskon mukaan Sara oli välittävä ja auttavainen nuori nainen, jolla oli koko elämä edessä. Asiakirjojen perusteella hän oli harkinnut lastenhoitoa vältelleestä miehestä eroamista. Pariskunta päätyi kuitenkin jatkamaan suhdetta.

– Ei kukaan ansaitse kokea noin tuskaisia viimeisiä hetkiä.

Iltalehti on saanut Saran perheeltä luvan hänen nimensä ja perheen kuvien käyttöön.

LUE MYÖS

Apua on saatavilla

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijällä ja kohteella on tai on ollut keskenään läheinen suhde.

Parisuhdeväkivallan lisäksi määritelmä pitää sisällään muun muassa lapsiin, lähisukulaisiin ja muihin läheisiin kohdistuvan väkivallan. Tekijän ja kohteen ei tarvitse asua samassa taloudessa.

Väkivalta ei aina ole fyysistä, vaan se voi olla myös henkistä tai taloudellista.

112 auttaa akuuteissa tilanteissa.

Rikosuhripäivystys (116 006) ja RIKUchat palvelevat suomeksi ma–to kello 9–18 ja perjantaisin kello 9–16, ruotsiksi ma–pe kello 12–14. Palvelut ovat maksuttomia, ja puhelimeen voi soittaa myös nimettömänä.

Nollalinja (080 005 005) palvelee henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan kokeneita. Palvelu on maksuton ja auki vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Nollalinjan chat on auki arkisin kello 9–15.

Naisten Linja (080 002 400) auttaa väkivaltaa kokeneita tyttöjä ja naisia sekä heidän läheisiään ma–pe kello 16–20. Palvelu on maksuton. Naisten Linjan chat on auki tiistaisin ja torstaisin kello 16–20.