Sari Essayah kannattaa tonnin tapporahaa

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) pitää hyvänä ajatuksena sitä, että villisikojen metsästämisestä maksettaisiin metsästäjälle rahallinen palkkio sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi.

– Meillä ei ole mitään syytä suojella villisikoja, Essayah sanoo.

Suomessa todettiin ensimmäisen kerran sikaruttoa Virolahdessa 30. heinäkuuta. Essayah pitää mahdollisena, että tauti olisi tullut Venäjältä villisikojen mukana.

Aiemmin kansanedustaja Mikko Savola (kesk)on vaatinut villisioista ”tonnin tapporahaa” afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi.

Kannatatteko keskustan kansanedustajan ehdottamaa tonnin tapporahaa jokaisesta tapetusta villisiasta?

– Meillä on tällä hetkellä kannustimet villisian metsästämiseen ja metsästäjät kyllä metsästävät villisikoja ja niihin liittyy näytepalkkiot ja vastaavat, Essayah sanoo.

– Eli meillä on tämmöinen kannustejärjestelmä olemassa.

Suomessa oli vuoden 2025 alussa noin 2 450 villisikaa. Villisikasaalis sen sijaan viimeisen vuoden aikana on ollut 1 127 yksilöä.

Ministeri Essayah kertoi tiedotustilaisuudessa, että Suomi on myös tarvittaessa valmis ottamaan varusmiehiä apuun metsästykseen.

Onko yksi vaihtoehto, että villisikakanta hävitettäisiin Suomessa kokonaan?

– Villisikakantaa on syytä painaa siihen minimiin, mihin se vaan pystytään, Essayah sanoo.

– Meillä on kuitenkin tuo itäraja, ja siinä itärajassa on sellaisia kohtia, joissa ei ole aitausta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on väläyttänyt, että villisikojen metsästämisessä voitaisiin käyttää apuna drooneja.

Pitäisikö villisikojen metsästyksessä saada käyttää drooneja?

– Villisikojen metsästyksessä tuolla alueella ei missään tapauksessa saa käyttää drooneja, Essayah sanoo.

Maa-ja metsätalousministeriössä kannustetaan villisikojen metsästykseen, mutta tartuntavyöhykkeellä se on Essayahin mukaan ehdottomasti kiellettyä. Syynä on se, etteivät villisiat karkaa alueen ulkopuolelle ja samalla levitä tautia.

Poikkeuksena on Ruokaviraston järjestämä kohdennettu metsästys.

– Tällä hetkellä on tärkeää, että nämä villisiat eivät sieltä alueelta lähde minnekään.

Ruokavirasto on aloittanut ainakin Virolahdella, Miehikkälässä ja Lappeenrannan eteläisissä osissa rajoitustoimia, jotta tauti ei pääsisi leviämään.

Tartuntavyöhyke on laajuudeltaan noin 1 500 neliökilometriä. Kuolleet villisiat on löydetty tämän alueen keskellä sijaitsevalta, noin 49 neliökilometrin kokoiselta ydinalueelta.

Iltalehti on uutisoinut, että suomalaiset ovat jatkaneet villisikojen metsästämistä Virossa, jossa tauti on jyllännyt jo kymmenen vuoden ajan.

Essayah tuomitsee ”villisikajahdin” jyrkästi.

Kuinka vakava sikaruttotilanne tällä hetkellä on?

– Se on totta kai vakava siinä mielessä, että se on iso uhka meidän sikaelinkeinolle, Essayah sanoo.

Lisäksi sillä on vaikutuksia ihmisten liikkumiseen ja sitä kautta myös metsäelinkeinoon ja viljan viljelyyn.

Ydinvyöhykkeellä on tällä hetkellä viisi aktiivista sikojen pitopaikkaa sekä alle 300 sikaa. Viljelypinta-alaa puolestaan on noin 14 000 hehtaaria ja metsää noin 101 300 hehtaaria.

Ruokavirasto on asettanut tiukkoja rajoituksia muun muassa sikatiloille ja metsätaloudelle, jotta vaarallinen eläintauti ei pääsisi leviämään.

Kasvinviljelytiloilla satoa saa kuitenkin edelleen korjata pelloilta. Maanviljelijät ovat olleet vaikeuksissa, sillä viljalle ei löydy ostajia.

Ovatko rajoitukset olleet tasapuolisia maanviljelijöille ja sikatilallisille?

– Kyllä ihmiset ovat ymmärtäneet nämä rajoitukset ja todenneet, että kyse on vakavasta eläintaudista, joka ei ole vaarallinen ihmisille, mutta ihminen voi sitä levittää, jolloin jokainen tuolla alueella asuva ja liikkuva tuntee vastuunsa tässä.

Voitteko luvata suomalaisille sikatilallisille, että sikarutto ei leviä enää nykyistä laajemmalle alueelle?

– No tietenkin se on meidän päämäärä. Teemme kaikkemme sen eteen, Essayah sanoo.

– Teemme kaikki sen yhteistyössä, että nimenomaan sitte pystytään rajaamaan tuo sikarutto tuolle alueelle ja myöskin hävittämään se sieltä.