Sauli Niinistö väläytti ”kauhun tasapainoa” – Nyt puhuu kenraali
Euroopan on luotava oma hybridipelote vastauksena Venäjän hybriditoiminnalle, arvioivat Puolustusvoimain entinen komentaja, kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok) ja Ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja, europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok) Iltalehdelle.
Molemmat ovat tässä samaa mieltä kuin presidentti Sauli Niinistö, joka kehotti Ylen Ykkösaamussa Eurooppaa vastaamaan Venäjän hybridivaikuttamiseen. Niinistö näki toimijoina Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelut ja viittasi kylmään sotaan.
– Ydinase muodosti kauhun tasapainon ja pakotti Yhdysvallat ja Neuvostoliiton keskustelemaan keskenään ja jopa rajoittamaan ydinaseita. Hybridimaailmassa näen ainoana ratkaisuna sen, että löytyy samanlainen kauhun tasapaino, Niinistö sanoi Ykkösaamussa lauantaina.
Hän totesi myös, että olisi laitonta vastata Venäjälle samalla mitalla, ja näki siksi linkin amerikkalaisbrittiläiseen maailmaan arvokkaana.
Ykkösaamussa jäi epäselväksi, millaista toimintaa Niinistö tarkalleen ottaen tarkoittaa puhuessaan ”kauhun tasapainosta”. Iltalehti kysyi Lindbergiltä ja Aaltolalta, miten he tulkitsevat presidentin ulostuloa. Molemmat huomauttavat, että lausunto jättää yksityiskohdat tarkoituksella avoimeksi.
– Kun puhumme vastatoimista, se yleensä tarkoittaa, että isketään sinne, missä vastustaja on heikko. Miksi me kertoisimme vastustajalle, mitkä ne heikkoudet ovat? Aaltola sanoo.
– Sehän olisi aivan naurettavaa, jos tässä nyt mentäisiin kortit paljastamaan, säestää kenraali evp Lindberg, joka toimii Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen ohjausryhmän puheenjohtajana.
Molemmat muistuttavat, että oikeusvaltioiden on harkittava tarkkaan, millaisia vastatoimia rauhantilassa voi tehdä.
Kenraalilta ”asian ydin”
Lindbergin mukaan EU ja Nato pohtivat juuri näitä asioita ja hybridiosaamiskeskuksen toimeksiantona on edistää hybridiasioissa EU:n ja Naton yhteistyötä. Tulossa on ”iso kokous”, kun ensi perjantaina 35 osallistujavaltiota kokoontuvat Helsingissä.
– Proaktiivisempi toiminta Euroopan mailta hybridiasioissa ja jopa hybridipelotteen luominen, ikään kuin vastapelotteen luominen, on luonteva kehityskulku ja tavoiteltava asia ja itse asiassa vähän sama asia kuin mitä presidentti Niinistö tässä peräänkuuluttaa, Lindberg sanoo.
Haasteeksi tulee Lindbergin mukaan se, että autoritääriset valtiot voivat toimia ”kaikin mahdollisin keinoin”, mutta oikeusvaltiot toimivat kansainvälisten järjestelmien ja lakien mukaan. Oleellista on se, että hybriditoiminnalle pitäisi kyetä aiheuttamaan jonkinlainen hinta, hän painottaa.
– Oikeusvaltion pitää aika tarkkaan miettiä, milloin yksi yhteen lähtisi vastaamaan samoilla keinoilla vai, ja nyt tullaan mielestäni asian ytimeen, onko joitain muita keinoja, jotka ovat laillisia, joka olisi sitten se, millä vastataan. Silloin vastaus olisi niin kutsutusti asymmetrinen, mutta sillä osoitettaisiin hybriditoimijalle, että heidän toiminnalleen kyetään aiheuttamaan joku hinta.
Sen tarkempaa konkretiaa Lindberg ei Euroopan hybridipelotteesta tarjoa.
– Eihän tässä nyt niin naiiveja olla, että kerrotaan julkisuuteen, mihin aiotaan varautua, miten aiotaan varautua ja varsinkin se, mikä on vaste, koska siinähän sitten hybriditoimijat kiittävät, että ”no kiitos tästäkin tiedosta, nyt osaamme siihenkin paremmin varautua”.
Tässä ”yksi hyvä tapa”
Aaltola pohtii Euroopan vastausta hiukan yksityiskohtaisemmin. Hänen mukaansa Euroopan kyky vastata rajoittuu siihen, mitä kylmän sodan aikana kyettiin tekemään. Euroopan pitäisi ”iskeä Venäjän yhteiskunnan ja Putinin hallinnon heikkoihin kohtiin”, Aaltola näkee.
– Siihen voivat liittyä kyberiskut, jotka ovat aika matalan kynnyksen tapa ja niitä tehtiinkin vielä Joe Bidenin kaudella. Yhdysvallat oli niissä supervaltatoimijana, mutta Eurooppa saattoi hyvinkin osallistua. Oli kiusallisia vuotoja esimerkiksi Venäjän operaatioista. Yksi hyvä tapa tehdä operaatioista tyhjiä on vuotaa niiden tekijät ja selvittää yksityiskohtaisesti, miten jotain on tehty. Usein Venäjä ei tee sitä toista kertaa, Aaltola pohtii.
Hän johtaa EPP-ryhmän työtä Euroopan parlamentin demokratian kilpeä käsittelevässä erityisvaliokunnassa, jossa on hänen mukaansa pohdittu hybridipelotetta ja sitä, mitä Euroopan aktiiviset toimet voisivat olla. Avoimien demokratioiden aktiiviseen puolustamiseen voisi Aaltolan mukaan kuulua myös aktiivisempi tuki Venäjän oppositiolle ja Venäjän separatistien tukeminen. Epäsuoralle tuelle tarvitaan kanavia, joiden puutteessa EU-rahoitus esimerkiksi Georgian suuntaan on hyytynyt Venäjä-mielisen hallituksen vuoksi, Aaltola katsoo.
Tällä hetkellä Euroopan aktiivisin vastatoimi Venäjän hybridioperaatioille ovat sanktiot ja yhtenä vastauksena sanktioimista voisi nopeuttaa, Aaltola sanoo.
– Eli kun Venäjä tekee jotain, olla tietoinen, kuka Venäjällä sen määräsi ja ketkä siihen osallistuivat, ja saman tien sanktioida eikä miettiä kummallisemmin. Yksi toimi voisi olla terävöittää sanktioasetta.
Kyvykkäitä tiedustelupalveluita on Euroopassa Britannian lisäksi Hollannilla ja Ranskalla, Aaltola muistuttaa.
– Ei tässä varmaan ensimmäisenä katsota Atlantin taakse niinkään, koska Trumpin aikana emme tiedä, mikä on homman nimi, Aaltola arvelee.