Voice of Freedom Повна версія

Sauli Niinistöltä kova puhe: Suomen turvallisuus nojaa tietoon, jota emme saisi edes hankkia

· Main news

Presidentti Sauli Niinistö kiinnitti puheessaan huomiota siihen, että Suomenkin turvallisuus lepää osittain sellaisten tietojen päällä, ettei niitä esimerkiksi oman oikeuskäsityksemme perusteella olisi välttämättä edes mahdollista hankkia.

Sinänsä hän ei kyseenalaistanut oikeusperinnettämme, mutta nosti asian huomiona esiin.

Hän esitti myös piinallisen kysymyksen siitä, miten valmiuslakimme reagoisi, jos Naton keskeisiä artikloja jouduttaisiin aktivoimaan Suomen ulkopuolella.

Niinistö puhui perjantaina eduskunnan perustuslakivaliokunta 120-vuotta -juhlaseminaarissa.

Suomessa ollaan uudistamassa yksityiselämän suojaa koskevaa perustuslain 10. pykälää. Tähän yhteydessä ovat myös käynnissä olevat ja keskustelua herättävät rikos-, siviili- ja sotilastiedusteluun liittyvät lainsäädäntöehdotukset.

Vaikka Niinistö ei näihin suoraan viitannut, moni varmasti peilasi puhetta tätäkin taustaa vasten, yhtä lailla kuin hybridivaikuttamisen tai rajaturvallisuuden kysymyksiin, joita presidentti sivusi.

Niinistö sanoi nostavansa esiin ”sensitiivisen aiheen”, jota hän kutsui oikeusvaltion dilemmaksi. Perustuslaki ja länsimainen traditio takaavat yhteiskunnan, jossa yksilölle annetaan huomattavaa tilaa ja vapautta, joita suojataan tehokkaasti. Tätä Niinistö pitää hyvänä.

– Mutta samalla tuo vapaa tila antaa mahdollisuuden pahantahtoiselle toimia vapaasti, juuri vapauden arvojamme vastaan. Dilemma syntyy siitä, kykenemmekö vastaamaan pahantahtoisuuteen itse loukkaamatta juuri näitä arvojamme. Se on vaikea kysymys ja pahoin pelkään, että siihen voidaan joutua törmäämään myöhemminkin, Niinistö lausui.

”En puhu tässä kaksoismoralismista”

Presidentti vertasi itse hyväksi näkemäänsä roomalais-germaanista oikeuskäsitystämme anglosaksisten maiden common law -perinteeseen, joka ankkuroituu tuomioistuinten ennakkopäätöksiin.

– Jos ajattelemme sellaisia laitoksia kuin CIA Yhdysvalloissa tai MI6 Yhdistyneissä kuningaskunnissa, niiden toimintavapaus on väistämättä huomattavasti suurempi kuin mitä meidän mannereurooppalaisten. Tuo toimintavapaus varmasti selitetään sillä tavalla, että sellainen oikeushyvä kuin yleinen turvallisuus oikeuttaa ylittämään rajoja, joihin meillä ei ole valmiuksia, ei halujakaan, Niinistö alusti.

Samalla hän muistutti paradoksaalisesti, että käytämme yhteistoiminnassa tietoa, joka on hankittu mahdollisesti tavoilla, jotka olisivat täällä epäsopivia.

– En puhu tässä kaksoismoralismista, mutta sen varassa, mitä tietoa olemme saaneet, me kuitenkin olemme aika paljon niin sanottua länsimaista turvallisuutta Eurooppaankin olleet mukana tekemässä, Niinistö summasi.

Hän tuntui lähinnä haluavan nostaa asialle, vaikka vaikutti pitävän selviönä, ettei oma oikeusjärjestyksemme anna tilaa esimerkiksi mainittujen tiedustelupalvelujen kaltaiselle toimintaspektrille.

”Arvo yli muiden”

Niinistö nosti puheeseen esille myös, että Suomessa on puhuttu paljon termistä yleinen turvallisuus, mutta se ei ole perustuslain suojaama toisin kuin henkilökohtainen turvallisuus.

– Minua askarruttaa kysymys, että jos käännämme yleisen turvallisuuden, sen menettämisen, yleiseksi turvattomuudeksi, eikö se tarkoita silloin, että mahdollisesti jokaisen yksilön turvallisuus on vaarannettu. Sitä kautta en väheksyisi yleisen turvallisuuden merkitystä perustuslain kannalta enkä yksilön henkilökohtaisen turvallisuuden kannalta, Niinistö sanoi.

Hän myös viittasi perustuslakivaliokunnan viitanneen hiljattain omaan lausuntoonsa, jossa käy ilmi lainsäätäjän velvollisuus turvata lakeja säätämällä yksilön oikeudet.

– Onko sitten niin, että meidän yksilöllinen oikeutemme turvallisuuteen, joka ei enää ole perinteisen rikollisuuden uhkaamaa pelkästään, on jotenkin peilattava myöskin yleisen turvallisuuden taustalta? muun muassa hybridiuhkia puheessaan esiin nostanut Niinistö kysyi.

Niinistö oli puheessaan myös aiemmin viitannut EU:lle vuonna 2024 antamaansa turvallisuusraporttiin, jonka keskeinen teema oli turvallisuus kaiken perustana.

– Turvallisuus on oikeastaan arvo yli muiden arvojen sen vuoksi, että turvattomalla ei ole niitä muitakaan arvoja jäljellä. Se on siis arvojen takaava arvo.

Niinistö oli mukana perustuslain ja perusoikeuksien uudistuksessa 1990-luvulla. Tällöin oli hänen mukaansa vielä selvää, että henkilökohtaiseen turvallisuuteen vastataan rikoslailla ja poliisitoimella ja laaja-alaisempia tapauksia varten on Puolustusvoimat.

– Nykytilanne on ehkä vähän toinen, nimittäin kaikki se kehitys, jota me kuvaamme hybridiuhiksi, muuttaa aika lailla elämää ja myöskin oikeastaan yhteis�öjen ja yhteiskuntien kykyä turvata itsensä.

”Miten meillä siihen suhtauduttaisiin?”

Niinistö otti puheessaan kantaa myös valmiuslakiin, jota uudistetaan jälleen. Hän totesi aiemman muutoksen mahdollistaneen, että poikkeusoloihin voitaisiin päätyä voimakkaan hybridivaikuttamisen vuoksi.

Vaikeita ja mielenkiintoisia kysymyksiä perustuslakivaliokunnalle ennakoinut Niinistö nosti esiin kysymyksen, miten Nato-jäsenyytemme vaikuttaa valmiuslakiin.

– Nimittäin jos Nato päätyy käyttämään artiklaa 4 saatika artiklaa 5 sen vuoksi, että jossain Suomen ulkopuolella tapahtuu sotilaallinen yhteenotto, miten meillä siihen suhtauduttaisiin nimenomaan esimerkiksi valmiuslain puitteissa? Valmiuslakihan tällä hetkellä kai koskee nimenomaan maan sisällä tapahtuvia seikkoja, Niinistö löi pöytään painavan asian kysyvällä tyylillään.

Käytännössä hän kiinnitti huomiota siihen, reagoiko valmiuslaki tarvittaessa maamme ulkopuolella tapahtuviin muutoksiin.

Naton artikla 4 viittaa siihen, että osapuolet neuvottelevat keskenään aina, kun jokin osapuolista katsoo jonkun osapuolen alueellisen koskemattomuuden, poliittisen riippumattomuuden tai turvallisuuden olevan uhattuna. Artikla 5 puolestaan määrittää Naton jäsenvaltioiden velvoitetta puolustaa muita jäsenvaltioita.

Luottamus järjestelmään

Niinistö painotti yleisesti puheessaan, että hänellä on vahva luottamus ja usko suomalaisen perustuslakijärjestelmään.

Hän muistutti nykyisen perustuslakivaliokunnan Heikki Vestmanin (kok) todenneen, että perustuslaki on annettu asia valiokunnan jäsenille.

Niinistö itse toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana 1993-1995.