Pienet venäläisryhmät painostavat donetskilaiskaupunkia useasta eri suunnasta, kertoo Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi.
– Venäjä pyrkii etenemään noin 40 kilometrin levyisellä rintamalohkolla kohti pohjoista, Kastehelmi sanoo.
Jos Venäjä saisi Dobropilljan haltuunsa, kaupunki voisi toimia hyökkäyksen tukeutumisalueena ja auttaa Venäjää painostamaan pohjoisempana sijaitsevia Ukrainan puolustuslinjoja.
Onko Dobropillja sitten kaatumassa?
Kaupungissa ja sen lähikylissä käydään aktiivisesti taisteluita, mutta rintamalinjoista on vaikea saada tarkkaa kuvaa.
– Tilanne on kauniisti sanottuna dynaaminen, toisin sanoen jopa sekava, Kastehelmi sanoo.
Asiantuntijan mukaan Venäjällä on aloite, mutta sen on vaikea ottaa aluetta pysyvämmin haltuunsa.
– Venäjä on ilmoittanut hallitsevansa alueita, joita se ei todellisuudessa hallitse. Tällaisia hätiköityjä väitteitä on kuultu aiemminkin, Kastehelmi sanoo.
– Venäläiset pääsivät Dobropilljan suuntaan jo aiemmin, mutta siellä ei vieläkään ole erityisen vakiintunutta ja vahvaa läsnäoloa.
Sumu ja hankalat sääolot voivat helpottaa Venäjän toimintaa, mutta kasvillisuuden kadottua maasto tarjoaa vähemmän suojaa jalkaväelle.
Venäjän aiempi tavoite Ukrainan joukkojen saartamisesta on tyssännyt vastahyökkäyksiin.
– Pohjoinen kärki torjuttiin, ja rintama on saatu suoristettua.
Kastehelmen mukaan rintama on tässä vaiheessa suhteellisen vakaa.
– Keskeistä on, pystyykö Venäjä muuttamaan hajanaiset tunkeutumisensa pysyvämmäksi läsnäoloksi.
Katso klippi aiheesta tämän jutun alusta. Tilannestudion koko jakson näet puolestaan täältä.