– En luota omiin tuntemuksiini. Luotan tieteeseen. Kontrolloin itseäni datan, enkä egon kautta.
Kovan kommentin lausui Ruotsin uusi urheilusankari Andreas Almgren, 31.
Hän on juoksupiirien tiedemies, joka ei matkalla New Yorkin maratonin voittoon jättänyt tieteellisesti mitään sattuman varaan. Hän selvitti etukäteen datan avulla optimaalisesta kilpailunaikaisesta juomisesta alkaen kaiken mahdollisen nippelitiedon.
– Almgren on nähnyt valon, kiteyttää Iltalehden yleisurheiluasiantuntija Arto Bryggare.
Tekoäly oraakkelina
Suorastaan hämmentävä esimerkki tapahtui helmikuussa 2024 ennen Barcelonassa järjestettyä puolimaratonia.
Svexan Elida-tekoälyohjelma analysoi Almgrenin harjoitustiedot ja kykeni ennustamaan juoksijan puolimaratonin loppuajan 0,2 prosentin virhemarginaalilla.
Almgren kellotti ajan 59.23. Tekoäly oli ennen suoritusta analysoinut kahdeksan sekuntia hitaamman tuloksen.
– Ennen New Yorkia minulla ei ollut tarpeeksi dataa maratonista, koska kyseessä oli urani ensimmäinen 42-kilometrinen. Kysymysmerkkinä ennen kilpailua oli, miten pystyn puskemaan 35 kilometrin jälkeen ja miten pystyn kirimään viimeiset 800 metriä, loppuajan 2.06.01 kellottanut Almgren kuvaili kilpailun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.
– 30 kilometrin kohdalla oli pieni haaste, mutta muuten meni hyvin, hän lisäsi.
Mennyt mies
Tukholman pohjoispuolella Sollentunassa kesäkuussa 1995 syntynyt Almgren oli lapsuudessaan jalkapalloilija.
Rippikouluiässä yleisurheilu ja erityisesti pikajuoksu valikoitui päälajiksi. Vuonna 2014 hän saavutti 800 metrillä pronssia alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa.
– Minulle tulee Almgrenista mieleen Juha Väätäisen askellus. Molemmilla se on erittäin kaunista, aika kestävyysjuoksijoille tyypilliseen tapaan laahaava, Bryggare arvioi.
– Optimaalinen tilanne Almgrenin kestävyysjuoksu-uran kannalta, kun on nuorena ollut pikajuoksija. Polvea on nostettu ja pakarassa on ollut ruutia, asiantuntija lisää.
Lukuisat vammat jarruttivat rajusti ruotsalaisen urakehitystä. Hän muun muassa missasi vuosien 2021 ja 2024 olympiakisat terveyshuolien vuoksi.
Almgren kuvitteli olevansa huippu-urheilijana mennyt mies. Hän satsasi tuotantotalouden korkeakouluopintoihinsa ja loi työuraa osa-aikaisena data-analyytikkona ruotsalaisessa urheiluteknologiayrityksessä.
Norjasta mallia
Almgrenia reilut viisi vuotta nuorempi norjalainen Jakob Ingebrigtsen nousi 2020-luvun taitteessa keskimatkojen juoksussa ensin Euroopan ja sitten maailman huipulle.
Ruotsalainen vaikuttui saavutuksista ja syventyi Ingebrigtsenin juoksuperheen harjoitusmetodeihin. Almgren päätti kokeilla norskien suosimaa tuplatehoharjoittelua. Kyse on samankaltaisesta treenitavasta, joka on levinnyt tuoreimman perusharjoituskauden aikana suomalaiseen maastohiihtoon.
Treenimetodissa tehdään kaksi kontrolloitua vauhtikestävyys- eli kynnysharjoitusta saman päivän aikana.
Aamulla Almgren juoksee 6 x 6 minuutin vedot 2–3 minuutin palautuksella. Maratonvalmistautumisessa tämä on korvattu toisinaan myös 50 minuutin yhtenäisellä LT1-vauhtisella (aerobinen kynnysvauhti) juoksulla.
Aamutreenin jälkeen on 6–8 tuntia lepoa.
Illalla 10 x kilometri minuutin palautuksella tai lyhyitä 400 metrin vetoja 30 sekunnin palautuksella.
Almgren mittaa sormenpäästä veren laktaattipitoisuutta (eli maitohappoa) vetojen välissä. Tavoitteena on pitää arvot tarkasti välillä 2,0–4,5 millimoolia litrassa. Jos laktaatit nousevat liian korkeiksi, vauhtia hidastetaan heti, jotta treeni pysyy kehittävänä eikä muutu kuluttavaksi.
– Oleellista on etenkin nopean voimantuoton jaksaminen. Medium-harjoittelu tekee medium-urheilijoita ja kova harjoittelu kovempia urheilijoita. Levon ja harjoittelun kontrastin löytäminen tekee huippu-urheilijan, Bryggare kiteyttää.
Itse itseään valmentava Almgren pyrkii tekoälyn avulla löytämään tarkan rajan kehittävän harjoittelun ja ylikuormituksen väliltä. Juoksijan käyttämä tekoälyjärjestelmä kerää ja analysoi tietoa juoksukellon datasta, harjoituskuormista, unesta, ravitsemuksesta ja reaaliaikaisista laktaattimittauksista.
Viikkoja vuorilla
Almgren pulpahti yleisurheilukansan kaapin päälle vuonna 2025, kun hän juoksi 5 000 metrillä Euroopan ennätyksen (12.44,27) ja voitti Tokiossa 10 000 metrin MM-pronssia.
Tuplatehoharjoittelun ohella toinen merkittävä selitys menestyksen taustalla on korkeanpaikanharjoittelu.
Ruotsalainen on vuosittain 15–20 viikkoa vuoristossa. Päätreenikohteita ovat Espanjan Sierra Nevada noin 2 300 ja USA:n Flagstaff noin 2 100 metriä merenpinnan yläpuolella.
– Jos haluat punasolumassaa, ylhäällä pitää olla, Bryggare muistuttaa.
Kotimaassaan mies suosii hyvin omalaatuista kuumailmaharjoittelua. Tukholman kupeessa Lindingössä sijaitsevassa urheiluopistossa on juoksumatto huoneessa, jonka lämpötila on 38 astetta ja ilman kosteusprosentti noin 60.
– Kyse on lämmön sietämisen oppimisesta. Tuollaisen harjoittelun myötä esimerkiksi Tokion MM-kisojen kosteus ei tullut elimistölle šokkina.
Tuplakulta kiikarissa
FAKTAT
Almgrenin ennätykset
800 m: 1.45,59 (2015)
1 000 m: 2.21,23 (2019)
1 500 m: 3.32,00 (2023)
3 000 m: 7.26,48 (2026, Ruotsin ennätys)
5 000 m: 12.44,27 (2025, Euroopan ennätys)
10 000 m: 26.52,87 (2024, Ruotsin ennätys)
Puolimaraton: 58.06 (2026, Euroopan ennätys)
Maraton: 2.06.01 (2026)
Viime sunnuntaina Almgrenista tuli afrikkalaisten dominoimalla New Yorkin maratonilla ensimmäinen valkoihoinen voittaja 30 vuoteen.
– Aallonmurtaja, Bryggare kuvailee.
Ruotsalaisen päämatka on kaudet 2027–28 kymppitonni, kunnes hän siirtyy täyspäiväisesti maratonille.
Vuoden 2028 Los Angelesin olympiakisoissa 10 000 metrin ja maratonin välillä on 15 vuorokautta.
Almgren pystyy juoksemaan menestyksekkäästi molemmissa tapahtumissa.
– Olympiamaratonilla ei juosta ME-vauhtia. Jos Almgren pysyy terveenä, hän on suosikki.
Edellinen ja toistaiseksi ainoa kymppitonnin ja maratonin olympiakultaa samoissa olympialaisissa voittanut juoksija on Emil Zátopek. Tšekkoslovakialainen juhli Helsingissä vuonna 1952.
Lähteet: World Athletics, Aftonbladet, Runnersworld, Reuters ja Athletics Weekly.