Seppo Hovi löysi jazzin sykkeen 9-vuotiaana – svengi kantaa yhä

Seppo Hovi valitsi viihdepianistin uran, koska jazzilla ei olisi pystynyt tekemään elämänmittaista uraa Suomessa.

Kun Seppo Hovi oli yhdeksänvuotias, isä, muusikko Onni Hovi vei hänet seuraamaan tulevan Yleisradion tanssiorkesterin harjoituksia.

Tauolla basisti Erik Lindström, kitaristi Herbert Katz ja rumpali Erkki Valaste jäivät paikoilleen tupakalle ja alkoivat tapailla seuraavaa kappaletta. Komppi teki poikaan lähtemättömän vaikutuksen. Tuleva koko kansan muusikko löysi kertaheitolla perinteisen jazzin sykkeen.

– Olin hurmiossa. Sanoin, että tämä ei voi olla totta, tällaista ei ole olemassa. Tämä on minun juttuni.

Pian 80-vuotias muusikko viihtyy swingaavien sointujen äärellä edelleen. Tiistaina hän esiintyy Antti Sarpilan ja Elina Kardénin kanssa Suomen Perinnejazz -yhdistyksen juhlakonsertissa Savoy-teatterissa Helsingissä.

Konsertti juhlistaa jazzin saapumista laivakyydillä Suomeen tasan sata vuotta sitten. Tuolloin S/S Andania toi Helsinkiin mukanaan Andania Yankees -yhtyeen, joka jäi maahan soittamaan pariksi kuukaudeksi. Jazzista kiinnostuneet suomalaisyhtyeet saivat ensimmäistä kertaa kuulokuvan siitä, miten jazzia kuuluu soittaa.

– Olen halunnut tehdä jazzia aina, kun mahdollista, Hovi sanoo.

Hovi on seurannut esikuvansa jalanjälkiä

Suurimman osan ajasta jazzin soittaminen ei ole ollut Seppo Hoville mahdollista – tai ainakaan kannattavaa. Jazzilla ei olisi tässä maassa pystynyt tekemään elämänmittaista uraa muusikkona, hän toteaa.

– Mutta aina olen yrittänyt ujuttaa sitä mukaan.

Mallin Hovi on lainannut esikuvaltaan Toivo Kärjeltä, joka voitti kansainvälisen jazzsävellyskilpailun vuonna 1939 ja lähti käymään Amerikassa. Takaisin tultuaan Kärki oli Hovin mukaan tajunnut, ”ettei jazzilla Suomen kansaa tehdä onnelliseksi, eikä sillä elätetä perhettä”.

Kärki ei kuitenkaan hylännyt jazzia kokonaan, vaan hän kätki sitä sävellyksiinsä. Hovi löytää jazzia muun muassa tunnetuista tangoista – niiden soinnutuksista ja fraseerausmahdollisuuksista.

– Topi itsekin sanoi, että nämä olisivat medarijazzia [”keskitempossa svengaavaa jazzia”], jos oltaisiin Jenkeissä.

”Jos ihmiset viihtyvät, niin se on ihan hyvä”

Hovi on lähes kaikkien suomalaisten tuntema viihdepianisti, joka sai julkkikset kuulostamaan hyvältä Bumtsibumissa ja lapset laulamaan sydämensä pohjista Tenavatähdessä.

Hän on esiintynyt suomalaisen television historian kaikilla vuosikymmenillä. Ura ruudussa alkoi kuuluttajan sijaisena 12-vuotiaana vuonna 1958. Hovi on säestänyt oopperatähtiä ja soittanut iskelmäikonien bändeissä.

Eikä eläkepäivistä ole tietoakaan. Tänä syksynä hän jatkaa yhteistyötä sopraano Angelika Klasin ja laulaja-saksofonisti Hannu Lehtosen kanssa. Musiikkineuvos nauttii keikkailusta.

– Saan tehdä sellaista musiikkia, joka tuntuu olevan yhteistä yleisölle ja omalle sielulleni.

Hovin mottona on, että ”jos ihmiset viihtyvät, niin se on ihan hyvä”.

– Joku on sanonut viisaasti, että kun taide on tarpeeksi hyvää, se viihdyttää, ja kun viihde on tarpeeksi hyvää, se muuttuu taiteeksi.

Jazz ei saa unohtaa juuriaan

Seppo Hovilla ei ole tarvetta pysyä kartalla nykypäivän villityksistä. Ohimennen hän ilmaisee huolensa siitä, että New Orleansin takapotkun svengi on katoamassa jazzista. Ylen radion jazzohjelmissakin voi nykyään soida jazzin nimissä ”mitä vain”, Hovi manaa.

– Jazzmusiikki helposti unohtaa tänä päivänä juurensa. Olen kuullut, että uudemman jazzin tekijät eivät välttämättä edes halua kutsua sitä jazziksi vaan improvisoiduksi taidemusiikiksi.

Hovi on murehtinut myös tietokoneiden ylivaltaa musiikintekemisessä. Hän kertoo kauhistelleensa jo aikaa sitten, kun pianoa kannettiin ulos musiikkistudiosta tarpeettomana.

– Kun musiikki tehdään koneellisesti ja koko analogia on pois kuvioista, se ei ole minua varten.

Misty kääntää päät

Seppo Hovi on äskettäin muuttanut Kangasalle – Helsinki sai jäädä liki 80 vuoden jälkeen. Muusikko viettää arkea uuden rakkaansa, lääkäri Katja Hollin kanssa. Molemmat ovat leskiä.

Innostus musiikkiin ei ole kadonnut mihinkään, vaan yhdeksänvuotiaana tarttunut svengi kantaa edelleen.

Hovi soittaa vielä pyynnöstä yhden kappaleen. Hän valitsee sen Suomen Perinnejazz -yhdistyksen juhlakonsertin ohjelmistosta.

– Kyllä minä haluan siellä nimenomaan soittaa Errol Garrelin Mistyn.

Se kuulemma kääntää päät.