Sähkön riittävyydestä tuli huolestuttavia uutisia – Nyt kommentoi asiantuntija

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä ei ole huolissaan sähköautokannan kasvusta, vaikka Aalto-yliopiston tuore tutkimus kertoo, että lisääntyvä sähköautoilu voi pahimmillaan johtaa sähköpulaan Suomessa 2030-luvulla.

Tutkijoiden mukaan Suomen sähköautokanta kasvaa seuraavan neljän vuoden kuluessa 600 000–900 000 sähköautoon. Jos sähköautoja tulevaisuudessa ladataan sähkön kulutushuippuina esimerkiksi aamuisin ja iltapäivisin, voi sähköstä tulla pulaa varsinkin tyyninä, pimeinä pakkaspäivinä.

– Se on selvää, että jos sähköautoja ladattaisiin hyvin paljon samaan aikaan kun on kaikkein suurin niukkuus sähköstä, se pahentaisi tilannetta, Leskelä sanoo.

Hän kuitenkin uskoo euron ohjaavan ihmisten käyttäytymistä. Pörssisähkösopimus on hänen mukaansa sähköautoilijoille merkittävästi edullisempi kuin kiinteähintainen sopimus. Se myös ohjaa sähköautojen lataamista hintahuippujen ulkopuolelle, jolloin se lievittää sähköpulan riskiä.

– Minun mielestäni tästä on syntynyt väärä mielikuva, että sähköautot pahentaisivat tilannetta merkittävästi, Leskelä kertoo.

Aalto-yliopiston tutkimuksesta kertova energiatekniikan väitöskirjatutkija Ilona Malmipuro sanoo tiedotteessa, että tyypillinen sähköautoilija lataa autonsa juuri aamuisin ja iltapäivisin korkean kulutuksen aikoina.

Leskelän mukaan tähän on kaksi syytä.

Enemmistö sähköautoista on vielä lataushybridejä, jolloin autoa ladataan päivittäin pienempiä määriä, eikä latausta siksi ohjata pois kulutushuipuista.

Lisäksi suuri osa sähköautoista on tällä hetkellä työsuhdeautoja, jolloin latausmaksuja maksaa työnantaja. Työsuhdeautoja tyypillisesti myös ladataan työpaikoilla.

– Nämä molemmat asiat tulevat muuttumaan radikaalisti. Täyssähköautot kasvavat enemmistöksi, ja yhä enemmän sähköautoja hankitaan muuhun käyttöön kuin työsuhdeautoksi.

Teollisuus nostaa kulutusta

Sähkön kokonaiskysynnän ennakoidaan kasvavan Suomessa 20–45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tähän syynä ei ole pelkästään sähköautokannan kasvu, vaan myös tuotannon ja lämmitysjärjestelmien sähköistyminen.

Suomessa on uutisoitu lukuisista datakeskushankkeista, joiden pelätään nostavan sähkön hintaa. Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka arvioi viime vuonna, että käytössä olevien ja rakenteilla olevien datakeskusten toiminnan arvioidaan olevan 5–8 prosenttia Suomen kokonaiskulutuksesta. Sen jälkeen on aloitettu useita uusia hankesuunnitelmia.

Leskelä sanoo, että liikenteen sähkönkulutuksen kasvu on pienempi ja hitaampi verrattuna sähköistyvän teollisuuden kulutuksen kasvuun. Datakeskusten lisäksi Suomeen on tulossa muun muassa alumiinitehdas Kokkolaan.

– Nämä ovat huomattavasti suurempi lisäys kulutukseen kuin mikään sähköisestä liikenteestä tuleva, Leskelä kertoo.

Energiateollisuudessa uskotaan, ettei sähkön kokonaiskysynnän kasvu nosta merkittävästi sähkön hintaa, mutta se voi lisätä hinnan piikikkyyttä.

– Kaikki uudet toimijat, jotka tänne tulevat, lähtökohtaisesti suunnittelevat jonkinlaista joustoa sähkönkulutukseensa juuri sen takia, että muuten keskimääräinen sähkön hinta nousee korkeaksi, Leskelä vakuuttaa.