Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) kehottaa ihmisiä varautumaan harkitsemalla kiinteää sähkösopimusta, jos omaa sähkönkulutusta on vaikea sopeuttaa, mikäli hinnat nousevat.
Talvella sähkön hinta saattaa kohota pakkasjaksoina muun muassa vesivarojen vähyyden takia.
Suomessa sähkön riittävyyden haasteita aiheuttaa myös se, että samalla, kun sähkönkulutus ja sääriippuvainen tuotanto kasvavat, säädettävää tuotantoa poistuu markkinoilta sen heikon kannattavuuden takia.
Tilanne voi johtaa sähköpulaan, kun sähköjärjestelmä ei pysty kattamaan kaikkea vaadittua kulutusta, Fingridin erikoisasiantuntija Jussi Närhi kertoi Fingridin webinaarissa, josta Iltalehti uutisoi tiistaina.
Sähköpula voi Närhen mukaan ilmetä lyhytaikaisina tehovajeina esimerkiksi voimalaitosten äkillisten vikatilanteiden vuoksi tai pidempiaikaisena niukkuustilanteena esimerkiksi pitkäkestoisen voimakkaan pakkasen takia.
Multala (kok) kertoo käynnistymässä olevasta työryhmätyöstä, jossa haetaan lisäkeinoja sähkön riittävyyden takaamiseksi.
– Meillä on sen lisäksi investointituki, jolla haetaan lisäbuustia säätövoiman saamiseksi. Säätövoimaa ei tule tällä hetkellä markkinaehtoisesti riittävästi, Multala sanoo ja lisää, että hallitus pyrkii muuhunkin kuin priorisointiin.
Priorisoinnilla hän viittaa lakihankkeeseen, jolla sähköverkkoon liittyjiä priorisoidaan tulevaisuudessa niin, että sähkökapasiteetti riittäisi.
Ongelmana pikemminkin vesivarat kuin datakeskukset
Multalan mukaan nyt suunniteltavissa tai jopa toteutusvaiheessa olevat datakeskukset eivät vielä ole aiheuttaneet sellaista lisäystä sähkön kysyntään, joka vaikuttaisi ensi talveen.
Ensi talven haaste on ministerin mukaan ennen kaikkea pitkä kuiva kausi muun muassa pohjoisessa Ruotsissa ja Norjassa. Vesivarat ovat vähissä.
– Jos tulee kylmiä, pitkiä, tuulettomia pakkasjaksoja, silloin säätövoima, jota on ollut aiempina talvina hyvin käytettävissä, voi olla vähäisempää.
Ministeri toivookin pohjoiseen sadetta, jotta asia korjaantuisi.
Sähkönkulutuksen kasvaessa tulevia talvia kohti markkinoille kuitenkin tarvitaan uutta nopeasti käynnistyvää säätövoimaa.
Fingridin arvioiden mukaan Suomi tarvitsee noin 1 000 megawattia lisää uutta säästä riippumatonta säätövoimaa vuoteen 2030 mennessä.
Ei tukia, kiinteää sopimusta voi harkita
Jos vettä ei pohjoiseen sada ja ensi talvena tulee pitkä pakkasjakso sähkön hinnan pompatessa ylös, moni kysyy, onko hallitus valmis tukemaan kansalaisia ja yrityksiä vallankin mikäli polttoaineen hinnatkin ovat korkealla. Multala sanoo, että tällä hetkellä Suomessa on ollut keskimäärin erittäin edullista sähköä.
– Kehotan ihmisiä, joilla on haasteita mahdollisesti sopeuttaa omaa kulutustaan mahdollisten korkeiden hintojen kohdalla pohtimaan kiinteän hinnan ottamista vähintäänkin määräaikaisella sopimuksella, ministeri sanoo.
Sähkön hinta ei ole Multalan mielestä edes keskimäärin vuositasolla ollut sellainen, että tukia pitäisi harkita.
– Sen sijaan bensan ja dieselin osalta tiedetään, mikä tilanne on. Kuten on moneen kertaan todettu, meillä on työ käynnissä, jotta tähän voidaan vastata, ettei ennen kaikkea hankaloiteta ihmisten käyntiä töissä tai syvennetä kuljetusyritysten ahdinkoa.
Ministerillä itsellään pörssisähköä
Kun ministeri kehottaa kansalaisia tarpeen tullen ottamaan kiinteän sähkösopimukseen, häneltä on kysyttävä, onko hänellä itselläänkin sellainen.
Multala painottaa, että hänen viestinsä on kiinteään siirtyminen siinä tapauksessa, jos pelkää tilannetta, jossa sähkön hinnat voisivat olla pitkään korkealla.
Ministerillä itsellään on pörssisähkösopimus.
– Sitten katsotaan, jos hinnat ovat korkealla, maksetaanko vai pyritäänkö tekemään sitä, mitä esimerkiksi edellisen kunnon sähkökriisin aikaan Ukrainan sodan alettua. Silloin ainakin kaikin keinoin itse pyrimme madaltamaan sähkönkulutusta, Multala kertoo omasta taloudestaan.
Hänen mukaansa tuolloin hän koki onnistuneensa, vaikkakin se vaati ylimääräistä yrittämistä.
– Tietenkin sitten, jos [jollakin] on esimerkiksi sähkölämmitteinen omakotitalo, se on huomattavasti haastavampaa vähentää [sähkönkulutusta] merkittäviä määriä, Multala tietää.
Hän painottaa, että ei ole tällä hetkellä huolissaan, että sähkön hinnat olisivat pomppaamassa kovasti pysyvästi. Hän lupaa hallituksen tekevän töitä, ettei tulevinakaan talvina synny sähköpulaa eikä tilannetta, jossa ei pystyttäisi tasaamaan pahimpia hinnannousupiikkejä.
Essayah: Pumppuvoimaa
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) painottaa, että sähkön volatiliteetin eli hinnanvaihtelun voimakkuuden lisääntyminen riippuu uusiutuvan sääriippuvaisen energian kasvusta.
Tämän vuoksi tarvitaan säästä riippumatonta perusvoimaa. Essayahin mukaan Suomeen tarvitaan valtakunnallinen datakeskustrategia ja yrityksille velvoitteita lisätä säästä riippumatonta energiantuotannon kapasiteettia. KD on tuonut tätä jo kesällä esiin.
Essayah puhuu myös pumppuvoimalaitosten tekemisen puolesta jopa nopeimpana tapana lisätä säätövoimaa. Lisäksi sähkömarkkinalain sääntelyllä on pidettävä huoli siitä, että sähkön kulutushuippuja pystytään tasaamaan.
Kettunen haastaa Fingridiä
Keskustan kansanedustaja Tuomas Kettusen mukaan Itä-Suomeen olisi mahdollisuus rakentaa uusiutuvaa energiaa.
– Kysymys kuuluu Fingridin suuntaan, millä mallilla heidän valmiutensa on luoda mahdollisuuksia eli sähkönsiirtoverkkoja. Teollisuus investoi vasta sitten, kun on tiedossa, että sähkö siirtyy uusiutuvaa energiaa tarvitseville toimijoille.
Kettunen ennakoi, että sähkön hinta nousee Suomessa jonkin verran. Kyse onkin siitä, mikä on kohtuullista, kun polttoaineidenkin hinnat ovat korkealla.
– Rahat alkavat loppua, jos vielä sähkön hinta siihen päälle alkaa nousemaan, Kettunen huolehtii kansalaisten tilannetta.
