Afrikkalaisen sikaruton löytyminen ensimmäistä kertaa Suomesta ei aiheuta paniikkia sikatiloilla, uskoo sikatilallinen Timo Heikkilä.
– On tietysti surullista, että näin kävi. Suomihan oli ehkä kymmenen vuotta ainoa EU:n itärajan maa ilman sikaruttoa.
Ruokavirasto tiedotti torstaina, että afrikkalaista sikaruttoa todettiin Virolahdella kuolleina löytyneistä villisian porsaista. Löytöpaikan ympärille on perustettu tartuntavyöhyke.
– Sikaruttoon kuolleet porsaat ovat aika lähellä itärajaa, ja se herättää aina kysymyksen, mistä tämä on tullut. Virossakin sitä on, mutta noin pienet porsaat eivät kykene uimaan Suomenlahden yli, Heikkilä tietää.
Heikkilän mukaan Venäjän puolella sikaruttoa on ollut Suomen läheisyydessä ainakin Inkerinmaalla ja Petroskoissa.
– Rajallahan on nyt raja-aita käytännössä valmis, ja siinä on ollut riistaportteja. Meillä ei ole varmaa tietoa, ovatko ne olleet auki vai kiinni.
Tiloja kaatuu?
Suomen Sikayrittäjien johtokunnan puheenjohtajana toimiva Heikkilä painottaa, että tartuntavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä ei ole juurikaan sikatiloja. Suomen sikatilat ovat painottuneet vahvasti Lounais-Suomeen ja Pohjanmaalle.
Ruttolöydös on jo aiheuttanut negatiivisia asioita sikataloudelle. Muun muassa Atrian Suomen lihaliiketoiminnasta ja viennistä vastaava johtaja Markku Hirvijärvi kertoi Iltalehdelle, että yhtiön sianlihan vienti esimerkiksi Japaniin ja Kiinaan keskeytyi.
– Taloudellinen vaikutus tulee varmaan aika tasaisesti kaikille tiloille. On hyvä, että se tulee tasaisesti. Jos talousvaikutus kohdistuisi tiettyihin tiloihin, se olisi paljon ankarampi, Heikkilä arvioi.
Sikatilojen määrä on vähentynyt Suomessa rujosti. MTK kertoi viime maaliskuussa, että vuonna 2025 sikatiloja oli noin 600, kun taas vuonna 1995 niitä oli noin 6 200.
Heikkilä myöntää, että sikarutosta aiheutuvat vaikutukset voivat olla viimeinen niitti joillekin sikatiloille.
– Varmaankin niille, joilla on ollut tähän astikin tiukkaa. Voi tulla tilojen kaatumisia, mutta en usko suureen määrään.
– Taloudellinen vaikutus sikatiloille tulee, mutta käsitykseni on, että sikatiloille sikarutto ei leviä. Meillä on bioturva kunnossa ja ymmärtävät, koulutetut sikatalousyrittäjät, Heikkilä kommentoi.
Suihkun kautta
Heikkilä pyörittää Varsinais-Suomen Ruskolla valtavaa porsastuotantotilaa, jossa kasvatetaan hänen mukaansa vuosittain jopa 100 000 porsasta.
Ennaltaehkäisytoimet sikaruttoa ja muita tauteja vastaan ovat jämerät.
– Meillä on aidattu sikala, jossa aita menee maan alle 30–40 senttimetriä. Meillä ei saa viedä mitään ruokatarvikkeita sikalaan, ja sikalaan mennään suihkun kautta kaikki vaatteet vaihtaen.
– Jos ruttoa olisi tuotantosikalassa, tuotantosikalan eläimet lopetettaisiin. Niitä ei elävänä kuljeteta mihinkään, mutta se on viranomaistoimintaa, Heikkilä kertoo.
Tällainen tauti afrikkalainen sikarutto on
Afrikkalainen sikarutto on sikojen, villisikojen ja minisikojen vakava verenvuotokuumetauti. Sitä aiheuttaa ASF-virus, johon ei ole olemassa rokotetta eikä hoitokeinoja, kertoo Ruokavirasto. Tautia esiintyy useissa Euroopan maissa.
Afrikkalaisen sikaruton akuutissa muodossa sian ensioire on korkea kuume (yli 40,5 °C). Siihen saattaa liittyä apatiaa, ruokahaluttomuutta, vaikeutunutta tai nopeaa hengitystä sekä silmä- ja sierainvuotoa.
Lisäksi sioilla voi esiintyä muun muassa oksentelua, ummetusta ja ripulia. Myös äkkikuolema ilman edeltäviä oireita on tyypillistä.
Ruokaviraston mukaan afrikkalaista sikaruttoa on syytä epäillä myös sellaisissa tapauksissa, joissa oireilevia eläimiä on vain muutama tai oireet ovat lieviä. Itämisaika on yksittäisissä eläimissä 5 -15 vuorokautta.
Mahdollisesta tautiepäilystä tulee ilmoittaa virkaeläinlääkärille välittömästi.
Taudin varhainen toteaminen ja leviämisen tehokas estäminen on tärkeää, koska siihen ei ole olemassa hoitoa, Ruokavirasto painottaa.
