Silja Kosonen avoimena valtavasta muutoksesta: Treenit ja ruoka uusiksi

Silja Kosonen tietää olevansa huippukunnossa.

Alla on kova treenijakso, jonka aikana hän on silti pystynyt heittämään moukaria varsin pitkälle. Ennätyslukemille ei ole ollut edes tarkoitus päästä, koska kaikkein kovin vire on ajoitettu elokuun alkuun.

Samalla hän sanoo, että taustalla on tapahtunut suurempi muutos.

– Minulla on ehkä enemmän urheilijaolo kuin koskaan aiemmin, Kosonen aloittaa.

– Kun valmentaja Mika Vakkuri tuli tiimiini, nopeustreenini ovat muuttuneet aika paljon. Ne ovat ihan oma treeninsä nykyään, eivätkä vain osa kaikkea muuta. Olen kuullut paljon, että pyörimiseni on nykyään nopeampaa ja siltä se tuntuukin.

Samalla Kosonen kokee osaavansa nykyään enemmän muutakin. Se näkyy kehonhallinnassa ja lihasten aktivoinnissa.

Muutos ei ole hänen mukaansa liittynyt vain treenaamiseen.

– Koen myös, että olen elänyt eri tavalla kuin aiemmin. Olen panostanut vähän enemmän syömiseen ja liikkunut ihan tavallisessa arjessakin enemmän. Olen kävellyt enemmän, pelaillut frisbeegolfia ja kaikkea sellaista. Ulkona oleminen on piristänyt elämää muutenkin.

Mistä muutos lähti?

– Ehkä vain halusin alkaa panostaa enemmän omaan hyvinvointiini. Ihan yleisesti nyt tuntuu paremmalta, kun voi hyvin.

Luopumisesta ei ole tullut haikeutta.

Stressi ystävästä

Britti-intoilijaksi tunnustautuva moukarinainen laskee käyneensä ehkä seitsemän kertaa Lontoossa lomamatkalla. Koskaan aiemmin hän ei ole kuitenkaan kisannut Isossa-Britanniassa.

– Lisäksi olen käynyt Manchesterissa, Brightonissa ja muutaman kerran Skotlannissakin, Kosonen jatkaa laskeskeluaan. Tykkään vain tosi paljon näistä saarista ja on tietenkin hienoa päästä nyt kisaamaan.

Birminghamin yleisurheilustadionin päädyssä odottavasta moukarihäkistä hän ei tiedä etukäteen mitään. Eikä suunnitelmissa ollut kuluttaa jalkoja bussin kyydissä ennen varsinaista karsintapäivää.

– Pyrin välttämään sitä. Teen mieluummin valmistavan punttitreenin hotellilla. Ohjelmassa on teräviä rinnallevetoja vähän kevyemmillä painoilla, boksikyykkyä ja jotain muuta oheisliikettä.

Vapaa-aikaa hän viettää vaikkapa Krista Tervon kanssa hotellilla pelaten Yatzya tai ulkoilemalla lähialueella.

Tervon nimen hän kirjoittaa aina capslockilla kaavakkeeseen, jossa kysytään toivetta huonetoverista.

Huonekaverin selän kunto on huolestuttanut niin suomalaisia yleisurheilufaneja kuin Kosostakin.

– Hänen tilannettaan on ollut monimutkaista seurata. Hän on yksi pahimmista kilpakumppaneistani ja samalla yksi parhaista kavereistani. Totta kai toivon hänelle vain parasta. Mutta oli stressaavaakin odottaa, pääseekö hän kisoihin. Onneksi hän pääsi.

”Siistiä, outoakin”

Kaiken pitäisi olla valmista maanantai-illaksi. Moukarinaisten – tai ainakin Kososen – onni on, että karsintakin kisataan vasta illalla. Se sopii iltavirkuksi itseään luonnehtivalle suomalaiselle.

Kaiken osuessa nappiin humpan juoni on yhdellä heitolla finaaliin.

Sitten alkaa todellinen koitos.

Suomella on kaksoisjohto Euroopan tilastossa.

– Aika siistiä, tavallaan outoakin, Kosonen pohtii huimaa tilannetta.

– Duunia on tehty, että olemme päässeet tähän tilanteeseen.

Palataan Kososen huippukuntoon. Mitkä merkit kertovat konkreettisesti siitä?

– Vaikka niitä ennätyksiä ei ole tullut, niin heitto on kulkenut. Eikä 76-metrinenkään ole huono tulos, hän vastaa viitaten neljästi puhkaisemaansa lukemaan tällä kaudella.

– Oli ihan piristävääkin, ettei tullut heti maaliskuussa ennätysheittoja, vaikka olin kovassa kunnossa silloinkin. Kesällä tuli se kova maksimivoimajakso, eivätkä heitot olleet enää treeneissä niin pitkiä. Siitä alkoi treenin keventäminen Kalevan kisojen alla.

Lopuksi on vielä kysyttävä arvio metrimäärästä, jolla kultaa voitetaan Birminghamissa.

– Yli 75 metriä pitää heittää. Vähintään. Kovia urheilijoita on niin paljon, että pitkälle pitää päästä, mutta uskon sen myös tulevan.