Silja Kosonen säikähti – Näin karu tilanne sateenkaari-ihmisillä on MM-kaupungissa
Samaa sukupuolta olevien suhteet on Keniassa kielletty vuosien mittaisten vankeusrangaistusten uhalla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat edelleen tabu, linjaa ulkoministeriö Kenian sateenkaaritilanteesta.
Aihe on urheiluväelle ajankohtainen, koska vuoden 2029 yleisurheilun MM-kilpailut järjestetään Nairobissa.
Suomen tähtenä Keniassa tuikkinee moukariheittäjä Silja Kosonen, jonka seurustelukumppani on futsalpelaaja Senni Virén. Heidän suhteensa on MM-paikkakunnalla kriminalisoitu.
Kenian lainsäädännön mukaan siitä voisi seurata jopa 14 vuoden tuomio.
– Se on aika tehokas sensurointi. Ihmiset pysyvät piilossa ja eivät voi elää avoimesti, ihmisoikeusjärjestö Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo kuvailee.
– Siellä raportoidaan homojen kiristämisistä ja kiristämisyrityksistä. Yhteiskunnallisesti sateenkaari-ihmiset tuomitaan, niin heitä voidaan kiristää ja avun saaminen poliisilta on haasteellista ellei mahdotonta.
Katoamisia
Kosonen säikähti kuullessaan Kenian ankarista sateenkaarilaeista Iltalehdeltä.
– En ainakaan ala siellä ihan täysillä valaisemaan henkilökohtaista elämääni, Kosonen totesi.
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnänvastaisen työn asiantuntijan Pia Puu Oksasen mukaan varovaisuus on perusteltua sateenkaari-ihmisille tai -aktivisteille.
Hän nostaa esiin, että Amnesty kertoi viime keväänä julkaistussa raportissaan katoamistapauksista.
Pelko on läsnä monin eri tavoin.
– Uskon, että tilanne on sateenkaari-ihmisten kohdalla kokonaisihmisoikeustilanteen heikkoudessa, mutta toki nämä lait ovat karkean syrjiviä, Oksanen kommentoi.
Valkoinen suomalainen
Euroopan mestaruuden voittamisen jälkeen Kosonen moiskautti rakkaalleen kultasuudelman, mutta samaa hellyydenosoitusta hän ei välttämättä uskalla tehdä Nairobissa.
Oksanen ei halua tehdä ”riskiarviota” kolmen vuoden päähän mutta muistuttaa Kososen voivan lähteä maahan uhkakuvista huolimatta suhteellisen turvallisella mielellä.
– Häntä suojaa siinä tilanteessa se, että hän on huippu-urheilija ja hän on tullut maahan kilpailemaan. Hän on valkoinen, suomalainen, eurooppalainen, Oksanen luettelee.
Kosonen on lähtökohtaisesti hyvin erilaisessa tilanteessa paikalliseen verrattuna.
– Ehdottomasti. Se on ihan selvää. Hänellä on tässä monta etuoikeutta suhteessa vaikka Kenian maaseudulla elävään tai ylipäätään kenialaiseen ihmiseen, joka kuuluu sateenkaariryhmään. Tämä ei koske pelkästään heitä, jotka ovat seksuaaliselta suuntautumiseltaan homoja, lesboja, bi tai pan, vaan tämä koskee myös transihmisiä sekä inter- ja muunsukupuolisia siitä huolimatta, että tuomioistuimissa on vahvistettu näihin ryhmiin kuuluvien ihmisten oikeus korjata sukupuolimerkintä virallisiin asiakirjoihin. He ovat kaikki edelleen syrjinnän kohteena ilman vahvaa lainsuojaa.
Esimerkiksi näitä asioita Kososella on mahdollisuus omassa asemassaan tuoda esiin ennen kisoja ja niiden jälkeen, Oksanen pohtii.
Toisaalta urheilijan roolin laajentamista yhteiskunnallisen vaikuttamisen puolelle ei voi tehdä kenenkään toisen kehotuksesta.
– Hän tekee sen oman harkintansa mukaan, Oksanen tähdentää.
Aaltoliikettä
Oksanen sanoo, että Keniassa on nähty viitteitä asioiden kehittymisestä parempaan suuntaan.
Nykyään seksuaalivähemmistöillä on maassa esimerkiksi yhdistymisvapaus.
– Tätä korkeimman oikeuden päätöstä pidetään hyvänä suuntana siihen, että sateenkaari-ihmisten oikeudet voisivat kääntyä parempaan suuntaan Keniassa.
Tehtävä ei ole helppo tai nopea, koska järjestelmä on ollut käytännössä niin pitkään. Oksasen mukaan se on tullut perintönä Britannian siirtomaa-ajasta.
Myös Tarjamo mainitsee sateenkaari-ihmisten saaneen joitain voittoja oikeudessa, mutta muistuttaa, ettei kehityskulku ole ollut tasaista.
– Runsas viisi vuotta sitten siellä oli myönteinen näkymä siihen, että aktivistit kykenisivät haastamaan kriminalisaatiota. Se ei kuitenkaan onnistunut vielä silloin, ja sen jälkeen siellä on poliittinen ja muu ilmapiiri muuttunut hyvin vaikeaksi sateenkaari-ihmisille. Parlamentissa on esitetty paljon raskaampia kriminalisaatioita, eli siellä on ollut hyvin epävarma tilanne, hän avaa aaltoilua.
Toisaalta Keniassa on mantereen mittakaavassa merkittävä sateenkaariyhteisö
– Se taitaa olla ainoa Afrikan maa, jossa asuu merkittävä määrä sateenkaariturvapaikanhakijoita. Siellä toimii paljon sateenkaarijärjestöjä, ja itse asiassa suomalaisetkin kehitystoimijat tukevat niiden toimintaa.
Keskustelu myöhässä
Pitäisikö arvokisoja sitten järjestää Kenian kaltaisessa maassa, jossa ihmisoikeudet eivät toteudu samaan tapaan kuin esimerkiksi Suomessa?
Kysymykseen voi tarjota erilaisia vastauksia, mutta Setan pääsihteerin mukaan keskustelu pulpahtaa usein pintaan liian myöhään.
– Niistä pitäisi keskustella siinä vaiheessa, kun kisoja myönnetään. Pitäisi miettiä sitä, onko kisoja hyvä myöntää maihin, joissa demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet toteutuvat heikosti. Näistä pitäisi keskustella siinä kohtaa eikä vasta sitten, kun kisat on myönnetty.
Sitä Tarjamo ei kiellä, etteikö isännyys toisi valokeilaa ja kiinnostusta, jota voidaan hyödyntää.
– Ajattelen, että kisoihin osallistuvat tahot voivat nostaa esiin ihmisoikeusloukkaukset, joita siellä kyseisessä maassa mahdollisesti on. He voivat esimerkiksi antaa tilaa paikallisille ihmisoikeustoimijoille ja kuunnella, millaisia toiveita heillä on muista maista tuleville ihmisille.