”Sinappimies” sai TE-toimistolta lausunnon, joka kävi kalliiksi – Asiantuntija: ”Surullinen esimerkki”
Sinapistaan tunnettu hyvinkääläinen Joonas Pekari on kärsinyt vuosia TE-toimiston päätöksestä.
Vuonna 2021 viranomainen katsoi Pekarin olevan yrittäjä. Hän oli nostanut työttömyyspäivärahaa työttömyyskassasta vuodesta 2019 alkaen. Yli 20 000 euroa liikamaksuja on nyt takaisinperinnässä.
– Alkuun tuntui, että kaikki oli ookoo, Pekari muistelee nyt.
Ongelmat alkoivat samoihin aikoihin, kun Pekari viestitti TE-toimistoon mahdollisuudestaan työllistyä palkkatuella isänsä omistamassa yrityksessä. Aiemmin hän oli kertonut myös yrittäjäsuunnitelmistaan samassa yrityksessä ja toivoi tukea toiminnan aloittamiseen.
TE-toimistossa oli kiinnitetty huomiota Pekarin esiintymisiin uutisissa. Vuonna 2021 hän sai työvoimapoliittisen lausunnon, jossa hänen katsottiin jo toimivan yrittäjänä kyseisessä yrityksessä.
Pekari on vaatinut lausunnon kumoamista oikeudessa asti. Oikeus piti päätöksen voimassa. Jälkeenpäin Pekari kuvailee tilannettaan ajojahdiksi.
– Kerroin todella tarkkaan, mikä on tilanne, ettei missään kohtaa tule mitään sanomista.
Medianäkyvyys
Tulkinta Pekarin yrittäjyydestä ei ole syntynyt tyhjästä.
Pekari on tiettävästi ensimmäisen kerran esiintynyt julkisuudessa Pekari Foodsin ja sen aputoiminimen Pekarin Sinapin yrittäjänä vuonna 2018. Tuolloin hän kävi vielä kokoaikatöissä ilmailualalla.
Uutisoinnista on syntynyt kuva, että Pekari on panostanut yrityksen toimintaan ja hoitanut sen tuotekehitystä ja yhteyksiä ruokakauppoihin.
Juttuja, joissa hän esiintyy esimerkiksi yrittäjänä ja toimitusjohtajana, on julkaistu toistakymmentä, muun muassa Helsingin Sanomissa, Aamupostissa sekä Nurmijärven Uutisissa, josta sittemmin tuli osa Aamupostia.
Lehtijutuissa Pekari on puhunut suunnitelmistaan viedä sinappejaan ulkomaille. Aamupostissa hänet on tituleerattu ”sinappimieheksi”.
Myös Iltalehti on julkaissut alun perin Kauppalehdessä tehdyn jutun, jossa Pekaria haastatellaan Pekari Foodsiin liittyvästä huijausyrityksestä. Jutussa Pekarista puhutaan toimitusjohtajana ja suomalaisyrittäjänä, ja tämän kerrotaan menettäneen työaikaansa asian selvittelyssä.
Pekari on siis käytännössä antanut yritykselle kasvonsa julkisuudessa. Hän on aiemmin ilmoittanut olevansa yhtiön omistaja myös työnhakuun keskittyvässä Linkedinissä. Yhtiön nettisivuilla hänet on ilmoitettu yrityksen yhteyshenkilöksi.
Esiintymistään yrityksen johtajana Pekari selittää sillä, että halusi luoda sinapilleen näkyvyyttä ja kiinnostavuutta. Julkisuuskuva ei kuitenkaan hänen mukaansa tee hänestä yrittäjää.
– Olisin voinut esiintyä vaikka Nokian toimitusjohtajana.
Juttu jatkuu lomakkeen jälkeen.
Määräysvalta
Pekari kokee, että hänet on ”leimattu” yrittäjäksi väärin perustein. Hän ei ole missään vaiheessa ollut virallisesti yrityksen toimitusjohtaja, ainoastaan yhtiön hallituksen jäsen. Hallitusjäsenyys on hänen mukaansa muodollisuus.
Vakuutusoikeudenkin mukaan on selvää, ettei Pekari ole saanut yrityksestä palkkaa tai muita tuloja eikä omistanut yrityksestä siivuakaan. Hän kutsuu sinapinvalmistustaan harrastukseksi ja on ilmoittanut valituksissaan tehneensä työtä talkoolla.
Pekari on useasti pyytänyt työvoimapoliittisen lausuntonsa kumoamista työllisyyspalveluista. Kun se ei ole tuottanut tulosta, hän on vaatinut samaa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta. Lautakunnan kielteiseen päätökseen hän haki muutosta vakuutusoikeudesta.
Lautakunnan voimaan jääneestä päätöksestä ilmenee, että Pekarin on katsottu olevan yrittäjä, sillä hän on käyttänyt yrityksessä omistajuuteen verrattavaa määräysvaltaa ja toiminut johtavassa asemassa. Isänsä roolia yrityksessä Pekari ei ole lautakunnan mukaan avannut.
Iltalehdelle hän sanoo, että isä on hoitanut yrityksen juoksevia asioita, kuten kirjanpitoa ja laskutusta.
Lautakuntapäätöksessä on myös katsottu, ettei Pekari ole toimintansa takia voinut ottaa vastaan kokoaikatyötä. Hänen mukaansa se ei pidä paikkaansa.
Pekaria vaivaa se, että hän on alusta asti ollut avoin tilanteestaan myös yritykseen liittyen.
– Kerroin, että Pekarin Sinappi on minun keksintöni ja olen ollut mediassa siitä, Pekari sanoo.
Jos ensimmäisellä käynnillä olisi selvinnyt, että yritystoiminta estää Pekarilta etuuksien saamisen, hän olisi ”totta kai” hyväksynyt sen. Nyt hän ehti saada päivärahaa pari vuotta. Se keskeytettiin, vaikka mikään ei ollut välissä muuttunut.
Pekarin mielestä on myös ristiriitaista, ettei hänelle myöhemmin myönnetty Yrittäjien työttömyyskassan jäsenyyttä ja päivärahaa. Hänen ei katsottu olevan työttömyyskassalain mukainen yrittäjä.
Hänen jo saamaansa työttömyyskassan päivärahaa myös kertaalleen alennettiin, koska hän ei ollut tienannut yritystoiminnasta vähintään 245 euroa eikä siksi täyttänyt silloista työnhakijan aktiivisuusvelvoitetta.
”Surullinen esimerkki”
Työ- ja sosiaalioikeuden dosentin ja oikeustieteen tohtorin Jaana Paanetojan mukaan Pekarin tapaus kertoo laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta. Lainsäädäntöä pitäisi hänen mielestään kipeästi päivittää.
– Tämä on yksi hyvä, tai itse asiassa huono ja surullinen esimerkki järjestelmämme toimimattomuudesta ja lainsäädännön puutteellisuudesta, Paanetoja sanoo.
Pekarin tapaukseen Paanetoja ei halua ottaa liiemmin kantaa. Sen hän sanoo, että se vaikuttaa olevan tehty lainsäädännön mukaisesti. Paanetoja myös huomauttaa, ettei yritys voi teetättää talkootyötä.
– Ymmärrän, että maallikon oikeustaju on tässä koetuksella, mutta tässä on selvät, olemassa olevat pykälät, joissa kielletään päivärahan maksaminen riippumatta siitä, saako yritystoiminnasta rahaa vai ei, Paanetoja sanoo.
– Tämä on näin raadollinen tämä lainsäädäntö. Ja se on mielestäni se ongelma. Tämän ei pitäisi olla yhteiskunnassa näin.
Työttömyysturvaoikeuden arvioinnissa keskeistä on se, katsotaanko työnhakijan olevan työtön vai ei, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Timo Meling.
– Tuloilla ei ole merkitystä, vaan siinä katsotaan henkilön status, Meling sanoo.
Yritystoiminnassa tulottomuuden voidaan myös katsoa kuuluvan yrittämiseen liittyviin riskeihin, Meling sanoo.
– Tässä järjestelmässä on aika vakiintuneesti katsottu, että yritystoiminnan vaihteluita ei pitäisi kattaa työttömyysturvalla.
Ministeriö selvitti yrittäjien työttömyysturvaa viime talvena. Selvityksessä todettiin, että tulkinnat yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan vaihtelevat. Ministeriö korosti, että tulkinnoissa on keskityttävä etenkin yritystoiminnan vaatimaan todelliseen työmäärään.
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus eli Keha-keskus vastaa työttömyysturvan työvoimapoliittisten edellytysten arvioinnista tapauksissa, jotka vaativat harkintaa.
Tasapuolisuuden ongelma
Paanetojan mukaan esimerkiksi jotkut tavoitteelliset urheilijat ovat joutuneet vääntämään viranomaisen kanssa siitä, estääkö urheilu heitä ottamasta vastaan kokoaikatyötä.
Mediassa on ollut esillä myös tapauksia, joissa työvoimatoimisto on vaatinut jopa musiikin harrastajilta selvityksiä. Muun muassa Ilta-Sanomat kertoi keväällä Jannesta, joka joutui selvittämään harrastustaan viranomaiselle kymmenen vuoden ajalta.
Ongelma on Paanetojan mukaan se, että tällä hetkellä tukijärjestelmä kannustaa etuudensaajia olemaan passiivisia. Nykyinen lainsäädäntö muun muassa Pekarin kaltaisissa tapauksissa voi johtaa hänen mukaansa ”eriskummalliseen lopputulokseen”.
– Viimeistään tämän hallituksen olisi pitänyt käynnistää mittava tukijärjestelmän uudistus niin, että ihmisiä oikeasti kannustetaan olemaan aktiivisia, olemaan mukana yhteiskunnassa ja heitä sopeutettaisiin tukijärjestelmään.
Paanetoja kiinnittää huomiota myös siihen, että Pekarin esiintymiselle mediassa on annettu niin paljon painoarvoa. Yleisellä tasolla hän näkee riskin sille, ettei viranomainen kohtele kaikkia tasapuolisesti, kuten laki velvoittaa.
– Selvitetäänkö kaikkien työttömyysturvaa hakevien kohdalla mediaesiintymiset ja sosiaalisen median tapahtumat, vai onko kysymys vain yksittäistapauksista? Paanetoja kysyy.
Etuuksien väärinkäyttöepäilyt on Paanetojan mukaan syytä selvittää, eikä etuusjärjestelmää saa hyödyntää virheellisesti. Mutta jos yhden asiakkaan somekanavia ja mediajulkisuutta syynätään tarkasti, pitäisi jo perustuslain mukaan tehdä kaikkien kohdalla.
On mahdollista, että median välityksellä ihmisen toiminnasta välittyy tietty kuva, kuten Pekarin tapauksessa on käynyt. Pelkän julkisuuskuvan perusteella päätöksiä ei kuitenkaan saa tehdä, Paanetoja sanoo.
FAKTAT
Näin laki sanoo
Siitä, kenet katsotaan yrittäjäksi, säädetään työttömyysturvalaissa ja yrittäjän eläkelaissa.
Yrittäjän eläkelain mukaan yrittäjä on muun muassa henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa.
Yrittäjänä pidetään myös osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, jos hän omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai hänellä on yksin yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Yrittäjäksi katsotaan myös silloin, jos johtavassa asemassa työskentelevä osakas omistaa perheenjäsentensä kanssa yli puolet osakkeista tai hänellä on puolet osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Yel-lain mukaan yrittäjäksi voidaan katsoa myös henkilö, jolla on näitä omistussuhteita vastaava määräämisvalta.
Työttömyysturvalaissa rajat osakeomistuksille ovat kireämmät. Yksin osakkeita voi omistaa 15 prosenttia, perheenjäsenten kanssa 30 prosenttia. Työntekijä, joka ei työskentele johtavassa asemassa, voi omistaa osakkeista alle puolet.
Myös työttömyysturvalakiin on kirjattu, että osaomistajaksi eli yrittäjäksi voidaan katsoa henkilö, jolla on näitä omistuksia vastaavaa määräämisvalta yrityksessä.
Työttömyysturvalain mukaan työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hän työskentelee palkatta yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, joita tavallisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana.
Lähteet: Työttömyysturvalaki, yrittäjän eläkelaki
Vuosien piina
Pekari kertoo, ettei hänellä ole ollut lentokenttätöidensä, siis vuoden 2019, jälkeen mitään tuloja. Hän on elänyt säästöillä, lainalla ja ”kädestä suuhun”. Hänen luottotietonsa ovat kunnossa, mutta nyt nekin ovat vaarassa.
Tilanne on aiheuttanut hänelle ”äärimmäistä stressiä” ja vaikeuksia toimeentulon kanssa. Elämään on mahtunut myös muita vastoinkäymisiä, kuten äidin kuolema kolme vuotta sitten ja ero puolisosta.
Sinapista Pekari ei ole luopunut. Sen lisäksi yrityksellä on burgerkoju Hyvinkäällä. Siellä Pekari ”päivystää” kolmena iltapäivänä viikossa – yhä palkatta.
Mies ei ole vielä luopunut toivosta yrittäjyyden suhteen. Sellaiseksi hän ei kuitenkaan edelleenkään vielä itseään miellä.
Pekari on myös etsinyt töitä kyselemällä suoraan yrityksistä. Toistaiseksi ei ole lykästänyt. Aiempi työvoimapoliittinen lausunto on yhä voimassa.
– Helkutin moni olisi tässä kohtaa jo katkennut.
Iltalehti on nähnyt laajasti Pekarin tapaukseen liittyviä asiakirjoja, yhteydenpitoa työvoimaviranomaisen kanssa ja otteita hänen tulorekisteritiedoistaan.