Jääkiekon SM-liigaseurat ja niiden taloudelliset tulokset. Kestoaihe, joka on tapetilla vuodesta toiseen.
Liigaseurojen yleinen tilanne puhututti erityisesti korona-aikojen yhteydessä, kun eri halleihin määrättiin merkittäviä rajoituksia, jotka näkyivät suoraan tulovirtojen puolella.
Nyt SM-liigasta kuuluu taas rajuja uutisia.
Kaikista kuvaavinta on se, että SM-liigan kevään mestari Tampereen Tappara on tekemässä tuoreimmalla tilikaudellaan merkittävän taloudellisen tappion.
– Onhan tuo huolestuttavaa, jos Suomen mestaruudesta huolimatta tekee taloudellista tappiota. Eihän se hyvä tilanne ole, liigahallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä myöntää.
– Kyllähän urheilullisen menestyksen pitäisi selkeämmin korreloida myös taloudellisen menestyksen puolelle. Haastava tilanne, sitä ei voi kiistää, Seppä jatkaa.
SM-liigaseurat eivät ole julkaisseet vielä tuoreimpia tilinpäätöksiään. Niistä tihkunneiden tietojen mukaan Tapparan lisäksi muun muassa Kiekko-Espoo on tekemässä merkittävän taloudellisen tappion (lähde: Helsingin Sanomat). Lahden Pelicansin ja Mikkelin Jukureiden vaikeat tilanteet ovat olleet jo tovin ajan tiedossa.
Myös Tampereen toisesta seurasta eli Ilveksestä kantautuu nyt karuja viestejä.
Areena ei yksistään selitä
Iltalehden tietojen mukaan Tapparan tapaan myös Ilves on tekemässä miljoonaluokan tappion. Lopullinen summa saattaa kohota jopa 1,5 miljoonaan euroon.
Tapparan ja Ilveksen kohdalla huomio kääntyy heitä yhdistävään seikkaan eli samaan kotihalliin – muutaman vuoden vanhaan Nokia-areenaan.
Tappara ja Ilves siirtyivät pelaamaan kannen päälle rakennetulle areenalle joulukuussa 2021. Molemmat seurat tekivät Nokia-areenan ensimmäisinä vuosina kovia taloudellisia tuloksia, joiden taakse verhoutui kuitenkin iso selittävä seikka:
Kahdet perättäiset jääkiekon MM-kotikisat.
– Ne toivat molemmille seuroille ulkopuolisia tuottoja, jotka eivät tavallaan kuulu normaalin liiketoiminnan pariin. Molemmat seurat saivat tuota kautta poikkeuksellisen hyvän alun uudessa hallissa, mikä oli tietenkin hienoa. Nyt kun niitä tuottoja ei samalla tavalla ole, niin nyt ollaan karussa arjessa kiinni, Seppä sanoittaa suoraan.
Seppä puhuu kokemuksen rintaäänellä, sillä hän toimii liigahallituksen lisäksi Ilves-Hockey Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
– Pohdimme kovasti, että miten saamme käännettyä tuloksen plusmerkkisiksi, mikä on ihan ehdoton juttu, koska eihän mikään osakeyhtiö kestä tappioita vuodesta toiseen. En usko, että meillä kummallakaan tamperelaisseuralla on sellaista omistajapohjaa, joka voisi työntää toimintaan ihan pohjattomasti rahaa. Jos tällaisia lyhyempiä jaksoja tulee, niin kyllä näistä selvitään. Ei tämä voi olla kuitenkaan mikään pidemmän ajan trendi, Seppä painottaa.
Ilves-Hockey Oy teki kesällä 2022 päättyneellä tilikaudellaan 2,4 miljoonan euron voiton. Positiivinen vire jatkui myös seuraavalla tilikaudella, jolloin yhtiö teki 1,2 miljoonan euron voiton.
Seuraavalla tilikaudella (2024 päättyneellä) tulos oli 16 000 euroa plussan puolella. Tuoreimmalla, eli kesällä 2025 päättyneellä tilikaudella Ilves-Hockey Oy teki 242 000 euron tappiot.
Ilveksen puheenjohtajan Sepän mukaan yksistään Nokia-areenassa pelaaminen ei kuitenkaan selitä tamperelaisseurojen tuoreimpia jättitappioita.
– Totta kai areenan omistajatahoilla on tietyt vaatimukset tulotasosta, jotta he pystyvät kattamaan omia kustannuksiaan. Sitä kautta areenan vuokrataso on korkea suhteessa vanhoihin jäähalliympäristöihin. Tuo asettaa tiukan vaatimuksen sille, että käyttöasteen pitää olla myös korkea. Jos ajattelee meitä molempia seuroja, niin Tapparan ja Ilveksen yleisökeskiarvot ovat olleet poikkeuksellisen korkeita viime vuosien aikana. Pelkästään kuluttajakäyttäytyminen ei selitä tuota, Seppä aloittaa.
– Toinen puoli on se, että millaisia tuloja yhteistyökumppaneiden puolelta tulee. Totta kai haluamme saada katsojia lisää, mutta ei se yksistään ratkaise tätä ongelmaa.
Tapparan yleisökeskiarvo oli viime kaudella runkosarjassa 8 039, Ilveksen 7 566. Pudotuspeleissä Tapparan keskiarvo nousi 9 547 maksavaan katsojaan. Ilveksellä keskiarvo oli 9 510 silmäparia per ottelu.
Superkausi
Sepän mukaan SM-liigaseurojen taloudellinen kehitys on heijaste isommasta kuvasta, eli koko yhteiskunnan nykysuunnasta.
– Pitää muistaa, että seurat ovat isoja työnantajia. Yleinen palkkakehitys juoksee omaa kulkuaan, samoin kaikki vuokrat, energiakulut ja niin edelleen. Nuo kaikki ovat olleet nousussa ja tuota tilannetta on vaikea hallita. Emme voi ohjata kuluvirtaa hirveästi muuten kuin henkilöstökulujen kautta, Seppä käy läpi.
SM-liigassa iso toivonlähde kumpuaa nyt tulevasta superkaudesta, josta ei panosta puutu.
Ensi kaudella runkosarjan kolme heikoimmin sijoittuvaa joukkuetta putoaa niin sanottuun B-liigaan.
– Yritämme viedä koko sarjan rakennetta siihen suuntaan, että siinä olisi mahdollisimman paljon jännitysmomenttia olemassa, jotta kuluttajat ja yhteistyökumppanit voisivat vastata myönteisesti meidän heittämäämme haasteeseen. Vaikka ajat ovat haastavia, niin yleisessä taloudellisessa kehityksessä on pieniä viitteitä olemassa siitä, että tätä nykyistä negatiivista ajatusta saataisiin käännettyä positiiviseksi. Ei kai tämä maailma kuitenkaan ole loppumassa, Seppä pohtii ja summaa:
– Meillä on isot odotukset siitä, että kuluttajakäyttäytymisen positiivinen vire jatkuu ja kasvaa vain.
Uusi SM-liigakausi alkaa 1. syyskuuta seitsemän ottelun kierroksella.
