Säästökohu repii SDP:tä – Nyt puhuu keskeinen vaikuttaja: ”Asia on tavalla tai toisella edessä”

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen ottaa kantaa tällä viikolla käytyyn keskusteluun sosiaali- ja terveyspuolen säästötarpeesta.

– On käyty tätä keskustelua indeksisidonnaisista menoista ja niiden tarkastelusta, että miksi tämä on edessä. Tämän [pääministeri Petteri Orpon] hallituksen jäljiltä ollaan alijäämämenettelyssä. Sen myötä vaateet varsinkin vuoteen 2028 ovat aivan järkyttävät, Räsänen avaa.

Hän kertoo, että nykyisillä ennusteilla vuonna 2028 edessä on tilanne, jossa julkista taloutta tulisi sopeuttaa kyseisen vuoden budjetissa nettomääräisesti vajaalla kolmella miljardilla eurolla. Kyseinen budjetti on ensimmäinen, jonka seuraava hallitus pääsee laatimaan, joten edessä on heti kättelyssä raju sopeutusurakka.

Laskelmassa oletetaan, että pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ei päätä syyskuun alun budjettiriihessä uusista säästötoimista tai esimerkiksi peru yhteisöveron alennusta.

– Tosiaan tällainen taakka sitten siirretään seuraavalle hallitukselle heti ensimmäiseen budjettiin, Räsänen summaa.

Menot kasvavat vauhdilla

Seuraavaksi Räsänen nostaa esiin, että ennusteiden mukaan pelkästään valtion menotaso nousee yhdessä vuodessa vajaat viisi miljardia euroa, joista puolet selittyy muun muassa korkokustannusten, puolustusmenojen ja mahdollisten EU-jäsenmaksujen nousulla. Toiseen puoleen mahtuukin runsaasti indeksisidonnaisia ja muita sopimusperusteisesti korotettavia menoja.

– On päivänselvä asia, että eihän meidän tulopohja anna tällaista myöden, Räsänen sanoo.

– Kun puhutaan indeksisidonnaisista menoista, niin seuraava hallitus joutuu tämän kokonaisuuden pohtimaan. Minusta on päivänselvää, että tämä [indeksi]asia on siellä tavalla tai toisella edessä.

Hän korostaa, että kaikki puolueet joutuvat ennen vaaleja linjaamaan, mistä indeksisidonnaisista menoista säästetään, jotta menokehitystä saataisiin hillittyä.

Räsänen painottaa, että kun menoista lähdetään leikkaamaan, samalla tulisi käydä läpi muun muassa julkisten organisaatioiden tehtävät ja velvoitteet sekä laadulliset ja määrälliset vaatimukset.

Hyvinvointialueet säästökuurille

Räsäsen puoluetoveri, kansanedustaja ja entinen ministeri Aki Lindén (sd) esitti keskiviikkona Helsingin Sanomien haastattelussa, että hyvinvointialueindeksistä leikattaisiin yksi prosenttiyksikkö. Se tuottaisi vaalikauden aikana 280 miljoonan euron säästöt.

Lindén esitti vastaavaa Iltalehdelle jo toukokuussa, mutta nyt luvut ovat tarkentuneet.

SDP:n talouslinjojen valmistelua vetävä Räsänen ei halua ottaa yksityiskohtiin kantaa, sillä talousohjelman työstäminen on vielä vaiheessa. Hän on kuitenkin Lindénin kanssa samoilla linjoilla siitä, että hyvinvointialueiden pitäisi kyetä parantamaan tuottavuuttaan.

– Kun katson tätä julkista palvelutuotantoa ja julkista hallintoa, niin kyllä meillä on edessä aika ison tuottavuusloikan ottaminen. Minusta se ei ole mitenkään mahdotonta, Räsänen sanoo.

Ajatuksena on, että tuottavuuden kasvattamisen myötä menojen nousupaineita olisi mahdollista hillitä.

”Ei palvele asiaa”

Lindénin avauksen myötä SDP:n sisällä alkoi kriittinen keskustelu, vaikka Lindén kertoi avauksen edustaneen hänen yksityisajatteluaan. Lindén on keskeisessä asemassa SDP:n linjatessa sote-asioista: hän on SDP:n valiokuntavastaava sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja lisäksi puolueen sote-työryhmässä toisena puheenjohtajana.

SDP:n sote-valiokunnan jäsenet pitivät Lindénin avauksen tiimoilta torstaina kokouksen, jossa Lindén avasi näkemyksiään.

Räsänen sanoo, ettei Lindén etukäteen maininnut avauksestaan.

– Vähän nauratti, kun jossain spekuloitiin, onko Aki laitettu sanomaan joitakin asioita. Aki on itsekin sanonut, että hän on halunnut tämän ihan avoimesti kertoa omana ajatuksenaan. Se on arvokasta riippumatta siitä, että onko hallitusvastuussa tai oppositiovastuussa, Räsänen sanoo.

Hallituspuolueissa SDP:n julkinen kinastelu on otettu osoituksena puolueen kyvyttömyydestä tarttua hallitusvastuuseen ensi kaudella. Räsänen katsoo, että muut puolueet ottavat aina ilon irti, jos toisessa puolueessa käydään sisäisiä keskusteluja julkisuuden kautta.

– Sen takia neuvoni on, että asiat kannattaa ensin käydä läpi omassa porukassa, valmistella huolella se oma linja, tulla sen kanssa ulos ja sitten mennä yhdessä eteenpäin, Räsänen sanoo.

– En usko, että asiaa palvelee ihan hirveästi, jos puoluetoverit alkavat toisiaan moittia julkisuudessa. En ainakaan itse sellaiseen lähtisi.

Räsänen ei ole myöskään innostunut siitä, että sopeutusehdotuksiin vastataan herkästi tyrmäyksellä.

– Jos on halukkuutta joitakin avauksia tyrmätä, niin sitten pitäisi olla valmiutta tarjota keskusteluun vaihtoehtoja, Räsänen sanoo ja osoittaa sanansa niin omilleen kuin kilpaileville puolueille.

– Yleensä erilaisia avauksia ollaan kyllä tyrmäämässä, mutta sitten oman vaihtoehdon tarjoaminen jää vähäisemmälle huomiolle. Toivoisin, että jokainen kiinnittäisi siihen huomiota.

Lisäksi Räsänen toivoo, että puolueet kertoisivat avoimesti kansalaisille, miten julkisen talouden sopeutusurakka on tarkoitus hoitaa.