Suomalaisarvio: Trumpilla on hätä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin viime perjantaina julkistama dieselsopimus Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa ei saa korulauseita suomalaispoliitikoilta.

– Kyllähän tämä diili oli itselleni ainakin suuri pettymys ja oikeastaan järkytyskin, koska siinähän tavallaan nyt toimitaan sanktioita purkaen, sanoo Iltalehden USA-studiossa kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma.

– Se on tietenkin meille eurooppalaisille suuri pettymys, koska olisimme toivoneet, että sanktioiden mukainen toiminta olisi jatkunut.

Vasemmistoliiton europarlamentaarikon Jussi Saramon mukaan Trumpin päätös taas kertoo hänen hädästään marraskuussa edessä siintävistä välivaaleista.

Trumpin republikaanipuolueen poliitikot ovat tällä hetkellä mielipidemittauksissa tiukilla, ja demokraateilla näyttääkin olevan mahdollisuus enemmistön saavuttamiseen jopa senaatissa.

Yhdysvaltalaisäänestäjiä korpeaa tällä hetkellä etenkin elinkustannusten ja polttoaineen korkea hinta. Elokuun alussa julkaistussa mielipidemittauksessa vain 17 prosenttia äänestäjistä kertoi olevansa tyytyväisiä Trumpin tapaan hoitaa elinkustannusten nousua.

Etenkin polttoaineen hintaa on nostanut merkittävästi Trumpin hallinnon helmikuun lopulla aloittama sota Iranissa.

Presidentti on itse kuitenkin korostanut oman hallintonsa sotatoimien sijasta Ukrainan Venäjän öljynjalostamoihin tekemien iskujen vaikutusta hintoihin. Tästä syystä hän ilmoittikin sopineensa Putinin kanssa siitä, että Venäjä myy Yhdysvalloille ja globaaleille markkinoille yli 300 000 tonnia dieselpolttoainetta.

Trumpin mukaan dieseliä toimitettaisiin myöhemmin markkinoille vielä lisää, mutta Kaumakin nostaa esille, että ainakaan ensimmäinen erä ei vielä yhdysvaltalaisautoilijan ahdinkoa hirveästi auttaisi.

– Vaikka tämä diili nyt Venäjän kanssa sitten on tehty, niin luultavasti sen vaikutus on kuitenkin sitten hyvin lyhytaikainen niihin hintoihin, korkeintaan ehkä joidenkin päivien ajan, Kauma sanoo.

Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja kertoi Iltalehdelle jo aiemmin, että 300 000 tonnia dieseliä vastaa koko Yhdysvaltojen tasolla noin yhden päivän kulutusta.

Kenen puolella?

Trump on ailahdellut toisen kautensa aikana useaan otteeseen sen suhteen, kumman puolella hän vaikuttaa Ukrainan sodassa olevan.

Moni muistaa, miten helmikuussa 2025 hän höykytti Valkoiseen taloon saapunutta Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä suorassa lähetyksessä. Myöhemmin Trump on taas ajoittain kritisoinut Putinia ja Venäjää kovasanaisesti.

– Trumpin aloittaessa tämän toisen kauden, koko aika mietittiin, onko hän Putinin, Euroopan vai kansallisen oikeuden puolella, Saramo sanoo.

Vaikka Saramo näkeekin Trumpin ja Putinin ”bromance-rakkaussuhteen” jossain vaiheessa lieventyneen, on nyt tehdyn päätöksen myötä hänen mukaansa selvää, ettei Trumpilla todellisuudessa ole liittolaisia.

– Hänellä on vain diilejä, ja koskaan ei voi luottaa siihen, että hän pitää sen, mitä on aiemmin luvannut, Saramo sanoo.

Nurinaa omienkin joukossa

Trumpin päätös on nostattanut suurta kritiikkiä Suomessa ja Euroopassa. Muun muassa pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa päätöksen olleen ”hirvittävä pettymys”, koska se heikentää Venäjä-pakotteita ja lihottaa hyökkääjän sotakassaa.

Kauma huomauttaa, että päätös on kuitenkin herättänyt kritiikkiä myös Yhdysvalloissa jopa joidenkin republikaanipoliitikkojen joukossa.

– Jos nyt ajatellaan tätä viime viikolla solmittua dieselsopimusta Venäjän kanssa, niin kyllähän republikaanit itsekin ovat nostaneet esiin, että se on vastoin vuonna 2022 tehtyä lakia, joka estää tämäntyyppiset sopimukset ilman kongressin konsultaatiota.

Kauma viittaa venäläisen öljyntuonnin lopettamista koskevaan lakiin, jossa todetaan yksiselitteisesti, ettei Yhdysvallat voi tuoda energiatuotteita Venäjältä. Lakiin on kuitenkin kirjattu kolme ehtoa, joiden täyttyessä presidentti voi kongressin suostumuksella kumota lain voimassaolon.

Nämä ehdot ovat, että Venäjä on suostunut vetämään joukkonsa ja lopettanut sotatoimet Ukrainassa, se ei aiheuta enää välitöntä sotilaallista uhkaa millekään Naton jäsenmaalle ja tunnustaa Ukrainan kansan oikeuden valita itsenäisesti ja vapaasti oman hallituksensa.

Yksikään näistä ehdoista ei ole vielä toteutunut, eikä Trump edes ilmoittanut perjantaina julkistamaansa sopimusta kongressille etukäteen.

– Trump on toiminut hyvin omavaltaisesti monissa kysymyksissä, ja hän ei ole välttämättä välittänyt niistä seurauksista, mitä niistä sitten tulee, Kauma toteaakin.

Miten Yhdysvaltain marraskuun välivaalit voivat vaikuttaa Suomeen tai Eurooppaan, ja mitä ruusuja suomalaispoliitikot jakoivat Trumpille? Ne ja paljon muuta selviää, kun katsot Iltalehden USA-studion koko jakson tämän jutun alusta.