Voice of Freedom Повна версія

Suomalaiskodeissa yleisestä rakenteesta paljastui järkyttävä tieto – ”Eivät lähtökohtaisesti kestä oikein mitään”

· Main news

Suomessa on arviolta satoja tuhansia mahdollisesti vaarallisia parvekkeita, ja tarkastuksissa niistä hylätään suurin osa.

Näin kertoo Iltalehdelle suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Swecon johtava asiantuntija Jukka Sammi omien kokemustensa pohjalta. Hänen mukaansa Sweco on tarkastanut tuhansia parvekkeita, ja tilauskirjoissa on vielä moninkertainen määrä toimeksiantoja.

– Hylkäysprosentti on yli 90. Toki tarkkoja lukuja minulla ei ole, mutta lasin alimitoitus on tosi yleinen asia, Sammi kertoo.

– On paljon sellaisia ihan akuutteja tilanteita, joissa lasi on melkein itsestään tippumassa, kun lasikiilat ovat pettäneet ja tuki lasin yläreunassa on lähes olematon. Niitä löytyy melkein joka kohteesta.

Iltalehti kysyi asiasta myös kahdesta muusta suuresta insinööritoimistosta.

A-insinöörien rakennesuunnittelun teknologiajohtaja Ville Laine ja Rambollin korjausrakentamisen ja uudelleenkäytön kehityspäällikkö Inari Weijo vahvistavat, että tarkastuksia tehdään nyt paljon ja puutteita havaitaan usein. Tarkempia numeroita he eivät kuitenkaan omien yhtiöidensä osalta kommentoi.

– On valitettava tosiasia, että kyllä sieltä aika paljon tulee havaintoja erilaisista ongelmista, A-insinöörien Laine sanoo.

Traagisia onnettomuuksia

Viime kesäkuussa Tikkurilassa kerrostaloasunnon parvekkeen lasikaide petti, ja nuori mies putosi kuolemaansa. Tikkurilassa tapahtui samankaltainen onnettomuus myös keväällä 2023, kun parikymppinen nainen horjahti lasikaiteen läpi ja kuoli.

Lasikaiteella tarkoitetaan parvekkeen lattiasta noin metrin korkeuteen ylettyvää lasista osaa, jonka tulisi estää putoaminen.

Kesäkuun onnettomuus käynnisti parveketarkastusten aallon, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkien rakennusvalvonnat antoivat taloyhtiöille suosituksen lasikaiteiden tarkastuttamisesta.

– Katselin tuossa listaa, ja niitä on tällä hetkellä kymmenittäin käynnissä ja pöydällä. Varmasti kilpailijoillakin on paljon, mutta jotenkin itse ajattelen, että tämä saattaa olla vasta alkua, A-insinöörien Laine kertoo.

Kokonaiskuva hukassa

Parvekkeiden turvallisuus on rakennuksen omistajan, käytännössä siis yleensä taloyhtiön, vastuulla. Niinpä oikein millään taholla ei ole kokonaiskäsitystä siitä, paljonko mahdollisesti vaarallisia parvekkeita on ja moniko niistä on vielä tarkastamatta.

– Ei ole mitään virallisia tilastoja. Sellaista keskustelua kuitenkin käydään, että lasikaiteellisia parvekkeita on lähes puoli miljoonaa. Ne kaikki pitäisi tietysti tarkistaa, Swecon Sammi kertoo.

Ratkaisu on ollut 2000-luvulla erittäin suosittu, ja myös monien vanhempien rakennusten teräsbetonikaiteita on julkisivuremonttien yhteydessä korvattu lasikaiteilla.

Vuoden 2023 onnettomuuden jälkeen Suomen tasolasiyhdistys julkaisi tarkennetun ohjeistuksen uusien lasikaiteiden suunnitteluun. Ohjeistus ei ole muodollisesti velvoittava, mutta Rambollin Weijon mukaan kuntien rakennusvalvonnat ovat laajalti edellyttäneet sen noudattamista.

Täyttä varmuutta aivan viime vuosinakaan rakennettujen lasikaiteiden turvallisuudesta ei haastateltavien mukaan kuitenkaan ole.

– Ei se tieto aina mene ihan läpi, ja yksittäisiä huonoja ratkaisuja voi silti olla. Olen itsekin tarkastanut jonkun vuonna 2023 valmistuneen rakennuksen, eivätkä sen lasit olleet asianmukaiset, Swecon Sammi kertoo.

”Monenlaisia ongelmia”

Iltalehden haastattelemat asiantuntijat listaavat useita lasikaiteissa esiintyviä puutteita.

Swecon Sammin mukaan yleisin ongelma on yksinkertaisesti alimitoitettu lasi. A-insinöörien Laine taas kertoo ongelmien liittyvän yleensä kaiteen alumiinirunkoon.

Esimerkiksi lasia paikoillaan pitävät urat voivat olla liian matalat, ja alumiinirunko itsessään saattaa olla huonosti kiinnitetty.

Haastateltavat mainitsevat myös alumiinirunkojen puutteellisen vedenpoiston, joka voi ajan saatossa aiheuttaa ongelmia. Vesi saattaa haurastuttaa lasin alareunaa paikoillaan pitävät kiilat ja toisaalta saada toisiinsa laminoidut lasilevyt irtoamaan toisistaan.

– Näissä kaiteissa esiintyy edelleen monenlaisia ongelmia. Ei pystytä poissulkemaan, että jokin kaidetyyppi olisi selkeästi turvallinen, Rambollin Weijo muotoilee.

Oma lukunsa ovat vielä kuitusementtilevykaiteet, joista Onnettomuustutkintakeskus antoi onnettomuusuhkailmoituksen viime toukokuussa.

Syyskuussa 2025 Helsingin Hietalahdessa keski-ikäisen naisen hengen vaatineessa parvekeonnettomuudessa oli kyse juuri kuitusementtilevystä. Kuitusementtilevy hajosi kuolettavin seurauksin myös Lahdessa vuonna 2016.

– Ne nyt eivät lähtökohtaisesti kestä oikein mitään, Swecon Sammi kommentoi.

Kuitusementtilevyisiä parvekkeita on Suomessa selvästi lasikaiteita vähemmän. Tarkkaa tietoa niidenkään lukumäärästä ei ole.

– Lasikaiteissa tyypillistä on ehkä se, että ne lähtökohtaiset suunnitteluvaatimukset eivät täyty, ja jo se toteutus on puutteellinen. Kuitusementtilevykaiteissa taas on helposti kyse myös käytönaikaisesta vaurioitumisesta, Rambollin Weijo kertoo.

Uudet ohjeet

Weijon mukaan tilanne parveketurvallisuuden ympärillä on tällä hetkellä sekava.

Rakennusten omistajien keskuudessa saattaa olla epätietoisuutta siitä, olisiko parvekkeiden tarkastuttaminen aiheellista. Toisaalta alalla on monenlaista toimijaa, ja maallikon voi olla vaikea arvioida tarkastajan pätevyyttä.

Päivätyönsä lisäksi Weijo toimii puheenjohtajana Julkisivuyhdistyksen teknisessä toimikunnassa, joka syyskuun lopulla julkaisi ohjeet lasikaiteellisten parvekkeiden tarkastamiseen. Tarkastajien lisäksi ohjeesta voivat hyötyä myös tarkastusten tilaajat tarjouspyyntöjä laatiessaan.

– Olemme nyt omalta osaltamme yrittäneet tarttua toimeen, laatia ohjeita ja puuttua siihen, että ainakin konsulttipuolella osaisimme jatkossa tehdä nämä tarkastukset oikein. Työ yhdistyksessä jatkuu seikkaperäisemmän kuntotutkimusoppaan kirjoitustyöllä, Weijo kertoo.

Hänen mukaansa nykytilanteesta ei voi oikein syyttää mitään yksittäistä tahoa.

– Tässä varmasti meidän jokaisen rakennusalan osapuolen pitää katsoa peiliin. On vähän ongelmallista, että kun vastuu on vähän jokaisella, niin sitten se ei ole ikään kuin kenelläkään.