Talous

Suomalaisten miljardit lahoavat tileillä, nyt tuli uusi ehdotus Suomen valtiosta – Pankinjohtajalta heti huomio

Suomalaisten miljardit lahoavat tileillä, nyt tuli uusi ehdotus Suomen valtiosta – Pankinjohtajalta heti huomio

Miksi valtion velasta vastaavien veronmaksajien pitäisi sijoittaa velkaantuvan valtion velkaan, kysyy asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypo-pankin toimitusjohtaja Ari Pauna sosiaalisessa mediassa.

Kyse on oppositiopuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen ehdotuksesta, että Suomen valtion tulisi jälleen laskea liikkeelle obligaatioita eli valtion velkakirjoja kotitalouksien eli tavallisten kansalaisten ostettavaksi. Kurvinen perustelee ajatusta sekä valtion taloustilanteella että noin 70 miljardilla eurolla, joka suomalaisilla on makaamassa pankkien käyttötileillä.

– Näille rahoille ei makseta käytännössä mitään korkoa ja todellisuudessa näiden suomalaisten kotien ja perheiden omaisuuden arvo laskee koko ajan, sillä inflaatio syö näiden käyttötilivarojen todellista arvoa koko ajan, Kurvinen perusteli ehdotustaan.

Obligaatio on velkakirja, jolla valtio lainaa rahaa sijoittajilta määräajaksi kiinteällä tai vaihtuvalla korolla, ja tällaisia ”turvallisia ja järkeviä” sijoituskohteita suomalaiset Kurvisen mukaan kaipaisivat.

– Suomen valtion toiminnan rahoittaminen olisi sellainen. Paljon käytännössä nyt lahoavaa varallisuutta saataisiin valjastettua muun muassa tukemaan Suomen sote-palvelujen kehittämistä ja puolustuksemme vahvistamista, Kurvinen sanoi tiedotteessa.

Hypo-konsernin toimitusjohtaja Ari Pauna ottaa ehdotukseen kantaa pankkien sekä tavallisten suomalaisten näkökulmasta. Hän nostaa esiin pankkien lainanantokyvyn.

– Hyvä muistaa. Talletukset mahdollistavat suomalaisten yritysten ja kotitalouksien lainat. Mitä vähemmän talletuksia sitä vähemmän lainanantokapasiteettia, Pauna huomauttaa X-palvelussa.

Huomioon vastaava Kurvinen toteaa olevan selvää, että kaikki suomalaisten talletusvarat eivät menisi mahdollisiin obligaatioihin.

– Kansantalouden ruokkiminen jättämällä edes pieni osa valtion lainojen korkohyödystä kotimaahan toisi vaurautta Suomeen kokonaisuutena, Kurvinen jatkaa.

Keskustajohtaja katsoi jo aiemmin Suomen valtion kielteisen erityispiirteen olevan, että olemme nimenomaan velkaantuneet ulkomaille, emme kotimaisille toimijoille kuten paikallisille pankeille ja sijoittajille. Tätä tilannetta obligaatiot voisivat tasata, hän katsoi.

– Kotitalouksien kyllä hyvä hakea vaurauden kasvua ja parempia tuottoja hajauttamalla sijoituksia fiksusti maailmalle sen sijaan, että keskittää kaiken Suomi-riskin varaan, Ari Pauna vastaa tähän.

– Miksi valtion velasta vastaavien veromaksajien pitäisi sijoittaa velkaantuvan valtion velkaan, hän jatkaa.

Turvallinen sijoitus vai lisää Suomi-riskiä?

Kurvinen puolustaa ehdotustaan sillä, että ”monelle hyvin riskiaversiiviselle kansalaiselle valtion laina olisi turvallinen ja helposti ymmärrettävä sijoitus”.

– Etkö pidä ongelmana, että suomalaisten varallisuudesta niin suuri osa inflaation syötävänä käyttötileillä? Eikö kokonaisetu olisi saada tuottavampaan käyttöön ne? hän kysyy Paunalta.

Jos riskiä kaihtaa, niin pitää hajauttaa maailmalle alhaisin kuluin, Pauna toteaa.

– Suomi -riskiä jo muutenkin kannettavana kaikilla seiniä, palkkoja, kasvavia veroja ja palvelujen heikentymistä myöten. Jos aidosti haluat talletusvarat ”enemmän kiertoon” ja kilpailua pankkien välille, niin ryhdy vaikuttamaan pankkien likviditeettivaatimuksien tasoon ja sisältöön, pankinjohtaja linjaa.

Tähän Kurvinen toteaa olevansa ”täysin samaa mieltä pankkisääntelyn keventämisen tarpeesta”.

Suomen valtio ei ole laskenut liikkeelle kotitalouksille suunnattuja tuotto-obligaatioita vuoden 2011 jälkeen. Valtiokonttorin mukaan syynä niiden lopettamiseen oli vähäinen kysyntä, Iltalehti kertoi aiemmin.

Olet saattanut jäädä paitsi