Voice of Freedom Повна версія

Suomalaisten pomojen tapa hämmästyttää: Paljastaa kiusallisen ilmiön työpaikoilla

· Business

Voiko suomalaisten suuryritysten heikkoa kasvua osaltaan selittää se, ettei yritysjohto ole samalla tavalla kädet savessa päivittäisessä johtamisessa kuin esimerkiksi Ruotsissa?

”Suomessa on paljon enemmän delegoimisen kulttuuri”, arvioi konsulttiyhtiö McKinseyn vanhempi partneri Jukka Maksimainen Markkinaraati-ohjelmassa.

Ruotsalaiset toimitusjohtajat eroavat suomalaisista hänen mukaansa myös kunnianhimon tasossa.

”Ruotsissa toimitusjohtajat ovat äärimmäisen kunnianhimoisia. He eivät tee isoa numeroa siitä, mutta kunnianhimon taso on aivan valtava”, Maksimainen sanoo.

Ero näkyy muun muassa siinä, mistä yritysten johdossa keskustellaan.

Ruotsissa toimitusjohtajat osallistuvat aktiivisesti keskusteluun tuotteiden kilpailukyvystä, hinnoittelusta, myyntikanavien tehokkuudesta ja myynnin onnistumisesta. Suomessa vastaavat kysymykset jätetään Maksimaisen mukaan helpommin organisaation alemmille tasoille.

Johtamiskulttuurin erot voivat olla yksi selitys suomalaisyritysten heikolle kasvulle.

McKinseyn vuosi sitten julkaiseman selvityksen mukaan Suomen suuryritykset kasvoivat vuosina 2013–2023 keskimäärin vain runsaat kolme prosenttia vuodessa. Kasvu jäi noin viisi prosenttiyksikköä globaalien verrokkien kasvusta.

”Olen todella hands on”

Yksi suomalaisen yrityskentän kovaa kasvaneista yrityksistä on terveysyhtiö Mehiläinen, joka on keskimäärin kasvanut parikymmentä prosenttia vuositasolla.

Toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sanoo, että Mehiläisessä toimitusjohtaja ja johtoryhmä osallistuvat tiiviisti päivittäiseen liiketoimintaan.

Hänen mukaansa yhtiön mittarit ovat läpinäkyviä, ja koko johto seuraa niitä. Kun ongelmia ilmenee, johto on paikalla ratkomassa niitä.

”Minä olen todella hands on, ja niin on myös koko johtoryhmä”, Järvenpää sanoo.

Pääomasijoittajien omistamassa Mehiläisessä operatiivinen johto toimii Järvenpään mukaan hyvin itsenäisesti.

”Kasvutavoitteet ja strategia, miten niihin päästään, tulee sataprosenttisesti johdolta”, hän sanoo.

Järvenpään mukaan yleisesti hyväksyttävää kasvutavoitetta tuskin on olemassa. Jokaisen yrityksen täytyy asettaa tavoitteet omista lähtökohdistaan.

”Jossain tapauksessa kasvutavoitteen pitää olla yli kymmenenkin prosenttia”, hän sanoo.

McKinseyn viime vuonna julkaisema selvitys herätti Suomessa vilkkaan keskustelun siitä, miksi suomalaiset suuryritykset kasvavat selvästi kansainvälisiä kilpailijoitaan hitaammin. Onko syy omistajien, hallitusten vai operatiivisen johdon?

Omistajat käyttävät valtaansa valitsemalla hallituksen, joka puolestaan nimittää toimitusjohtajan. Fiksun hallituksen tehtävänä on haastaa johtoa.

”Jos johto sanoo, että neljä viisi prosenttia on hyvä kasvutavoite, hallituksen velvollisuus on kysyä, että miltä kymmenen prosentin suunnitelma näyttäisi”, Maksimainen sanoo.

FAKTAT

Markkinaraati

Markkinaraadissa kysyttiin tällä viikolla, miksi suomalaiset suuryhtiöt kasvavat hitaammin kuin kansainväliset verrokit. Miten asia korjataan?

Keskustelemassa olivat Mckinseyn vanhempi partneri Jukka Maksimainen, Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää ja Aktian suurista ja keskisuurista vastaava johtaja Jesse Vaarnaniemi.

Markkinaraadin juonsi toimittaja Katja Boxberg.

Markkinaraati-ohjelman kaupallinen kumppani on Aktia. Kaikki journalistiset päätökset tehdään toimituksessa.

Katso kaikki Markkinaraati-jaksot täältä.