Suomalaisten raha-asioissa merkittävä muutos: Ei ole tapahtunut viiteen vuoteen
Suomen taloudesta on kesästä lähtien kuulunut hyviä uutisia, ja niitä löytää myös Danske Bankin torstaina julkaisemasta Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimuksesta.
Suomalaisten luottamus siihen, että oma talous kehittyy myönteisesti tulevan viiden vuoden aikana, on jatkanut viime vuonna alkanutta kasvuaan.
– Puolet suomalaisista uskoo oman taloustilanteensa olevan viiden vuoden kuluttua vähintäänkin hieman nykyistä parempi. Yhtä vahvaa tulevaisuudenuskoa nähtiin kyselyssämme viimeksi vuonna 2021, jolloin kuluttajien luottamus oli historiansa toiseksi korkeimmalla tasolla ja talous elpyi voimakkaasti koronavuoden jälkeen, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.
Kivipellon mukaan tämä voi olla alku käänteelle.
– Saatamme olla nyt positiivisen kasvukierteen alkumetreillä, Kivipelto sanoo.
Hän muistuttaa tutkimuksen taustalla olevien kyselyiden ajankohdasta. Ne tehtiin huhtikuun ja kesäkuun ensimmäisillä viikoilla. Etenkin keväällä Iranin sota ja sen myötä jyrkästi noussut öljyn hinta lisäsivät kuluttajien huolia.
Kivipelto pitää todennäköisenä, että jos kysely toteutettaisiin nyt, sen tulokset olisivat nyt julkistettuja myönteisempiä.
Lue myös Talouselämästä:
Suomi on talouden mielenrauhassa heikoin Pohjoismaa
Myönteisistä merkeistä huolimatta talouden mielenrauha kokonaisuudessaan ei ole Suomessa ainakaan Dansken tutkimuksen valossa parantunut. Uusimpien tulosten indeksiluku on 5,8, kun se vuosi sitten oli 6,0
Korkeimmillaan suomalaisten taloudellinen mielenrauha on ollut vuonna 2021, jolloin indeksiluku oli 6,4. Danske Bank julkisti ensimmäisen tutkimuksensa aiheesta vuonna 2018.
Pankki tekee vastaavan tutkimuksen kaikissa Pohjoismaissa. Suomi jatkaa tuloksissa peränpitäjänä tänäkin vuonna.
Inflaation lisäksi suomalaisten taloudellista mielenrauhaa on kuluvana vuonna syönyt asuntojen hintojen laskun jatkuminen.
– Suomessa murehditaan aiempaa vähemmän omien tulojen riittävyyttä, mikä on seurausta kotitalouksien ostovoiman vahvistumisesta. Sen sijaan omaisuus ja velat huolettavat enemmän kuin viime vuonna, mihin ovat vaikuttaneet asuntojen hintojen lasku ja keväällä nousseet euriborkorot, Kivipelto toteaa.
Taloudellinen kahtiajako kasvanut
Danske Bankin tutkimuksen tulokset kertovat talousnäkemysten kasvaneesta kahtiajakoisuudesta.
Kysyttäessä kokemuksia tulojen ja menojen yhteensovittamisesta aiempaa useampi vastasi tämän olevan helppoa, mutta samaan aikaan kasvoi myös niiden määrä, jotka kokivat tämän aiempaa vaikeammaksi.
– Kotitalouksien arki näyttää tällä hetkellä hyvin erilaiselta riippuen siitä, onko kotitaloudella palkkatuloja vai perustuvatko tulot työttömyysturvaan tai muihin tukiin, Kivipelto sanoo.
Ero suurituloisten ja pienituloisten talousluottamuksessa on kasvanut viime vuosina suuremmaksi kuin kertaakaan vuoden 2007 jälkeen.
Erot ovat kasvaneet paitsi tulojen, myös sukupuolen perusteella vastauksia tarkasteltaessa. Vain 16 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista koki nyt luottavansa omaan talouteensa suuressa määrin tai hyvin suuressa määrin. Osuus on vuonna 2018 alkaneen tutkimuksen alhaisin.
Sen sijaan miesten luottamus omaan talouteensa on kasvanut parina viime vuonna, ja nyt 29 prosenttia heistä luottaa siihen suuressa määrin tai erittäin suuressa määrin. Vuoden 2021 huippulukuun, 38 prosenttiin, on silti yhä matkaa.
Ero miesten ja naisten tuloksissa on tänä vuonna tutkimushistorian suurin.
Kaisa Kivipellon mukaan syy ei löydy niinkään suoraan sukupuolesta vaan Suomen sukupuolittuneista työmarkkinoista.
– Suomessa naisia on paljon matalapalkka-aloilla, mikä heijastuu vastauksiin, Kivipelto sanoo.
Kun tutkimuksessa kysyttiin, pärjäävätkö he taloudellisesti, 34 prosenttia suomalaisista ilmoitti, että heillä on taloudellisesti tiukkaa tai todella tiukkaa. 32 prosenttia ilmoitti, ettei heillä mene huonosti eikä hyvin.
Kysyttäessä, miten usein vastaajat murehtivat rahojen riittävyyttä, uusimmissa tuloksissa vain 13 prosenttia vastaajista ilmoitti, etteivät he murehdi rahojen riittävyyttä juuri koskaan. Määrä on tutkimushistorian pienin. Korkein luku on vuosilta 2019 ja 2021, jolloin kokonaan vailla taloushuolia olevien osuus oli 21 prosenttia.
Vähintään viikoittain rahojen riittävyyttä miettii tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas suomalainen eli 33 prosenttia. Osuus on ollut korkeampi ainoastaan vuonna 2024, jolloin se oli 34 prosenttia.
Puskurit puuttuvat lähes 40 prosentilla suomalaisista
Dansken tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että merkittävä osa suomalaisista elää miltei kädestä suuhun. Peräti 38 prosenttia vastasi, ettei heillä ole lainkaan taloudellista puskuria yllättäviä menoja varten. Alle kuukauden nettopalkan verran puskuria oli 13 prosentilla vastanneista ja kuukauden nettopalkan verran 11 prosentilla vastanneista.
Yksinhuoltajista peräti 54 prosentilla ei ollut lainkaan taloudellista puskuria, ja 48 prosenttia heistä murehtii rahojen riittävyyttä vähintään viikoittain.
Danske Bankin suosituksena on neljän kuukauden menojen suuruinen puskuri. Pankin tutkimuksen mukaan vain 18 prosentilla suomalaisista on yli kolmen kuukauden nettopalkan suuruinen puskuri.