Suomalaisten suosiman ruoan myynti räjähti – ”Kaikkien aikojen ennätys”

Tulisia kanansiipiä tarjotaan Suomessa vaikka missä, mutta kaksi alan pitkäikäisistä ketjuista on tehnyt kastikkeiden ja kanan myynnistä itselleen todellisen rahasammon.

Ainakin jos sitä verrataan ravintola-alan keskimääräiseen tilanteeseen.

Siipien suurta suosiota selittää siipiravintolaketju Hookin osaomistajan Juha Vuorion mukaan Suomeen rantautunut siipibuumi. Vuorion mukaan ruokalajin suosio urheilijoiden keskuudessa on tuonut sille julkisuutta. Yksi syy on silti ylitse muiden, Vuorio uskoo.

– Tuotteen pitää olla kunnossa. Ei näissä voi kikkailla. Jos siivet olisivat huonoja, niitä ei käytäisi syömässä.

Hook on arvion mukaan Suomen suurin siipiketju, mutta kakkosena tuleva Siipiweikot ei jää kauas. Kumpikin yritys ponnistaa Tampereelta, mutta Siipiweikot voi neljän vuoden erolla sanoa olevansa Suomen vanhin siipiravintola.

Kannattavaa bisnestä

Siipiravintoloiden taloudellista vertailua vaikeuttaa se, että Hook on suomalaisen pörssiyhtiö Noho Partnersin omistuksessa. Nohon yhtiöt toimittavat kaupparekisteriin suppeat tasetiedot, joista ei löydy lainkaan liikevaihtoa, kertoo Kauppalehden analyytikko Ari Rajala.

Luvut kuitenkin näyttävät, että siipibisnes on selvästi kannattavampaa kuin ravintola-ala keskimäärin.

Vertailun paras on Suomen siipiravintolat Oy, jonka alla toimivat Helsingin, Tampereen, Helsingin Superterassin ja Turun Hook-ravintolat. Sen bruttotulos, joka vastaa käytännössä myyntikatetta, on 30,2 prosenttia nettotuloksesta.

– Ravintola-alalla 30 prosentin nettotulos suhteessa myyntikatteeseen on erittäin vahva suoritus. Mediaaniluvuilla laskettuna alan keskimääräinen taso olisi vain 2,7 %. Käytännössä lähes kolmannes yhtiön katteesta valuu omistajille voittona, sanoo Rajala.

Ravintola-alalla liikevaihdosta laskettu liiketulomarginaali on ollut viimevuonna keskimäärin 2,3 prosenttia ja nettotulosmarginaali 1,6 prosenttia.

Näihin verrattuna myös Siipiweikkojen Hot Wings Oy on pärjännyt erinomaisesti.

Soosit käyvät kaupaksi sellaisenaankin

Yksi asia, mikä voi ainakin erottaa osaltaan näitä siipialan veteraaneja verrokeistaan on se, kuinka laajasti ne kauppaavat omia kastikkeitaan kuluttajille.

Siipiweikkojen liikevaihdosta siipikastikkeet muodostavat noin 30–35 prosenttia, paljastaa toimitusjohtaja Laura Yli-Houhala.

Kun ravintola-alalla oli pari vuotta hankalaa, myynti vähittäiskaupan puolella kasvoi. Yli-Houhala näkeekin, että vaikeina aikoina konseptien monipuolisuus kompensoi. Kastikemyynti voi vetää paremmin, vaikka ravintolapuolella olisi hiljaisempaa.

– Kun Suomen taloudella menee hyvin se näkyy kaikkialla, mutta silloin kun menee huonommin eri osa-alueet kompensoivat toisiaan, Yli-Houhala sanoo.

Kastike toimii myös markkinointina siipikonseptille, joka ei ole saavuttanut Suomessa vielä samanlaista asemaa kuin esimerkiksi pizza. Kastikkeiden ja siipien myynti kulkee siis tässä mielessä käsi kädessä, Yli-Houhala sanoo.

Myös Hook myy kastikettaan kaupoissa. Vuorio sanoo, että kyse on silti enemmän sivutuotteesta kuin pääbisneksestä.

– Sen varaan ei lasketa bisnestä ja laajentumista, mutta se on hyvä tukijalka.

Siivillä haetaan kasvua

Kastikkeiden tuomalle näkyvyydelle on tarvetta, sillä sekä Vuorio että Yli-Houhala näkevät siipibisneksessä vielä rutkasti tilaa kasvulle.

– Siipiä ei syödä muualla samalla tavalla kuin Pirkanmaalla. Ihmiset pitää opettaa syömään siipiä, sanoo Yli-Houhala.

– Kaikissa kaupungeissa ei ole vielä kunnon siipiravintolaa, sanoo myös Vuorio.

Omien ravintoloiden kautta siipien tekeminen tunnetuksi on helpointa, mutta muitakin reittejä löytyy, Yli-Houhala kertoo.

Siipiweikoilla on noin 300 yritysasiakasta, jotka myyvät omia siipiään, mutta käyttävät heidän kastikettaan. Lisäksi virtuaalisia ravintoloita operoiva Huuva toimittaa myös Siipiweikkojen annoksia.

Isoin kilpailija Siipiweikoille on Hook. Yli-Houhala arvioi kuitenkin, että kilpailijoiden laajentaminen on lopulta myös heille hyväksi.

– Siivet vaativat tunnetuksi tekemistä. Se, että kilpailijat laajentuvat, on siksi meillekin hyväksi, Yli-Houhala selittää.

Piristyvä talous löysää kansan kukkaronnyörejä

Viime aikoina on kohistu Suomen talouskasvun yllättävän hyvistä kasvuluvuista. Onko talouskasvusta hurmioitunut kansa rynnännyt kauhomaan kitaansa siipiä?

Ainakin Hook teki heinäkuussa kaikkien aikojen parhaan tuloksensa, Vuorio kertoo.

– Heinäkuussa teimme kaikkien aikojen ennätysmyynnin. Toki jalkapallon MM-kisat vaikuttivat, mutta kelit eivät olleet mitään superhyviä. Ehkä se on merkki jostakin, Vuorio arvioi.

Kesästä on vaikea sanoa, koska silloin kauppa käy aina kuumana, mutta Yli-Houhala sanoo, että alkuvuodesta meno oli pirteämpää.

– Allekirjoitan sen, että piristymisen merkkejä on havaittavissa ja hyvä niin, Yli-Houhala sanoo.