Suomalaisyhtiö myy Trumpin ja J. D. Vancen suojaksi droonitorjuntaa

Suomalainen puolustusteknologiayhtiö Sensofusion sai puolustusministeriöltä elokuun lopulla vientiluvan koskien kauppaa, jollaisesta moni puolustusteollisuuden parissa toimiva yhtiö voi vain haaveilla.

Drooniteknologiastaan tunnettu Sensofusion toimittaa Yhdysvaltain salaiselle palvelulle (US Secret Service) kymmenen kappaletta droonien havainnointi- ja torjuntajärjestelmiä. Kauppa on kiinnostava, sillä salainen palvelu vastaa muun muassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja varapresidentti J. D. Vancen sekä heidän lähipiirinsä turvallisuudesta.

On siis mahdollista, että jatkossa Yhdysvaltain presidenttiä suojellaan uhkatilanteilta myös suomalaisella teknologialla. Lisäksi salaisen palvelun vastuulla on muun muassa entisten presidenttien ja heidän puolisoidensa, presidenttiehdokkaiden ja maassa vierailevien ulkomaisten arvovieraiden turvallisuus.

Iltalehti pyysi Sensofusionin toimitusjohtaja Tuomas Rasilaa kommentoimaan tuoretta vientilupapäätöstä. Hän kertoo, että yhtiön linjana on, ettei se kommentoi asiakkaidensa asioita. Rasila kuitenkin vahvistaa, että yhtiö on saanut myönteisen vientilupapäätöksen Yhdysvaltojen salaisen palvelun kanssa tehtävää kauppaa koskien.

Kuinka merkittävä markkina Yhdysvallat on Sensofusionille?

– Se ei ole historiallisesti ollut meille iso markkina, mutta meillä on hyvin positiivinen vire Yhdysvalloissa, kun katsotaan tulevaisuuteen. Se näyttää meille valoisalta ja meillä on hyvin paljon halua tehdä laajemminkin kauppaa Pohjois-Amerikassa, Rasila sanoo.

Hän viittaa siihen, että yhtiöllä on Kanadassa toimipiste ja tuotantoa.

Sensofusionin tapauksessa vientiluvan hakeminen tehdään usein siinä vaiheessa, kun kauppa on jo toteutumassa.

Kauppoja myös Britanniaan ja Israeliin

Sensofusionin droonintorjuntajärjestelmille on myönnetty aikaisemmin tänä vuonna vientiluvat myös Israelin poliisille sekä Britannian puolustusministeriölle. Teknologiaa viedään myös Intiaan DSE Technologies -yritykselle, joka puolestaan toimittaa puolustus- ja turvallisuusteknologiaa muun muassa Intian viranomaisille.

Sensofusion on saanut toimintaansa rahoitusta Yhdysvaltain armeijalta ja on aikaisemminkin toimittanut järjestelmiä Yhdysvaltoihin. Myös Ukraina on hyödyntänyt Sensofusionin järjestelmiä Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan aikana.

Millainen käyntikortti Sensofusionille on, että asiakkaina on esimerkiksi salainen palvelu, Britannian puolustusministeriö tai Israelin poliisi?

– Me olemme aika pitkään tehneet maailman parhaiden tahojen kanssa hommia. Totta kai ne käyttäjät ovat ihan hirveän iso osa brändin ja yhtiön tarinaa, Rasila sanoo.

Hän vertaa tilannetta siihen, että urheiluvälineiden valmistajille on tärkeää saada käyttäjikseen huippu-urheilijoita.

– Sillä on iso arvo, että ne, jotka ovat oikeasti todella hyviä siinä operatiivisessa toiminnassa käyttävät [Sensofusionin tuotteita]. Vielä isompi arvo on sillä, että me emme puhu ohi suumme, vaikka olemme hirveän ylpeitä siitä, että saamme hienoja asiakkaita, Rasila sanoo.

Hän viittaa siihen, ettei yhtiö kommentoi yksittäisiä asiakkaitaan vaan ainoastaan vahvistaa julkisesti saatavia tietoja.

Israelin kanssa kauppaa

Helsingin Sanomat uutisoi keväällä 2024, että Sensofusion oli saanut yhdelle laitteelle vientiluvan Israeliin. Tuolloin järjestelmä tuli HS:n tietojen mukaan maan pääministerin Benjamin Netanjahun ja tämän toimiston suojaksi.

Iltalehden saamista tuoreista vientilupatiedoista ilmenee, että Israeliin on sittemmin toimitettu enemmänkin järjestelmiä. Kuluvan vuoden toukokuussa vientilupa annettiin neljän järjestelmän toimittamiseksi Israelin poliisin käyttöön.

Israelin kanssa käytävä asekauppa on ollut otsikoissa Gazan sodan myötä. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) allekirjoitti syksyllä yhteisymmärryspöytäkirjan Israelin ja Suomen välille puolustustarvikkeiden tutkimuksesta, kehittämisestä ja hankinnasta. Kyseessä oli vuonna 2013 laaditun pöytäkirjan päivitys.

Suomen toiminta on herättänyt kritiikkiä oppositiopuolueissa. Etenkin vasemmistoliitto on katsonut, ettei Israelin kanssa tulisi käydä asekauppaa, koska se on todennäköisesti syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa.

Onko julkinen keskustelu Israelin kanssa käytävästä kaupasta näkynyt yhtiössä? Onko se aihe, josta teillä käydään pohdintaa?

– Ei sitä ole usein meiltä kysytty, Rasila sanoo.

Hän kertoo, että yhtiö on tarvittaessa asiaa kommentoinut. Rasila kertoo, että yhtiön kannalta on hyvä asia, että heidän tuotteitaan käytetään maailmalla kaikkein vaativimmissa ympäristöissä.

– Poliittista tulokulmaa meillä ei ole, että me osallistuisimme sellaiseen keskusteluun eri maiden politiikasta, Rasila sanoo.

Hän kertoo, että tähän vaikuttaa todennäköisesti se, että Sensofusionin teknologiaa käytetään droonien havaitsemiseen ja torjuntaan. Siinä ei käytetä kuolettavaa voimaa ihmisiä kohtaan.

– Yhtiön droonintorjuntajärjestelmät on suunniteltu henkilöiden turvaamiseen tai terrorismin torjuntaan ja sen tyylisiin asioihin. Yleismaailmallisesti se on aika erilainen keskustelu kuin, jos me myisimme vaikka jotain tykistöjärjestelmiä tai hyökkäysdroneja, Rasila summaa.

Hän huomauttaa, että Sensofusion toimii sen mukaan, miten Suomen hallitus linjaa ja viime kädessä puolustusministeriö myöntää vientilupia. Lisäksi Sensofusion itse tekee tiukempaa tulkintaa. Rasila kertoo, ettei Sensofusion vie tuotteitaan sellaisiin paikkoihin, mihin Suomen valtio ei niitä halua vietävän. Toisaalta rajauksia tehdään sen mukaan, mikä on yhtiön liiketoiminnan kannalta järkevää.

Matkalla pörssiin

Sensofusion on kasvanut hurjaa vauhtia. Ukrainan sota on herättänyt tarpeen droonipuolustuksen kehittämiselle ympäri Eurooppaa. Myös Suomen viranomaiset ovat tehneet Sensofusionilta hankintoja. Esimerkiksi Rajavartiolaitos teki keväällä noin viiden miljoonan euron arvoisen vastadroonijärjestelmää koskevan kaupan yhtiön kanssa.

Vuonna 2024 yhtiön liikevaihto oli reilut 20 miljoonaa euroa ja liikevoitto 14 miljoonaa euroa. Viime vuonna liikevaihto nousi 33 miljoonaan euroon ja liikevoitto 21 miljoonaan euroon. Työntekijöiden määrä kasvoi vuodessa viidestätoista 42:een työntekijään.

Nyt Sensofusion on aikeissa listautua Helsingin pörssiin. Sen odotetaan tapahtuvan lokakuun aikana. Yhtiö tavoittelee listautumisannissa 300 miljoonan euron varoja. Yhtiö on kertonut tavoitteekseen 1,3 miljardin euron markkina-arvon.

Viime vuoden tilinpäätöksessä yhtiön tulevaisuudennäkymiä arvioidaan lakonisesti yhdellä lauseella.

– Yhtiö arvioi liiketoiminnan kehitysnäkymien olevan myönteiset.