Puolustusalan kasvu lisää merkittävästi työvoiman tarvetta Suomessa tulevina vuosina.
Arvion mukaan puolustussektorille tarvitaan noin 16 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä. Koko Pohjoismaissa tarve nousee noin 130 000 työntekijään.
Tuoreen Nordic Defense Readiness -raportin mukaan uusia osaajia tarvitaan sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Työpaikkoja syntyy perinteisten puolustustehtävien lisäksi esimerkiksi teknologian, energia-alan, rakentamisen ja logistiikan pariin.
EY Suomen henkilöstökonsultoinnista ja puolustussektorista Suomessa vastaavan partnerin Hannu Tyyskän mukaan kysyntää on etenkin ohjelmisto-, data-, tekoäly-, elektroniikka-, radiotekniikka-, kyber-, avaruus- ja drooniosaajista. Tarvetta on myös tuotannon osaajille, teknikoille ja liiketoiminnan kehittäjille.
Lue myös Talouselämästä:
Nato-jäsenyys on lisännyt tarvetta kansainvälisissä tehtävissä ja yhteistyössä tarvittaville taidoille.
Raportin mukaan puolustusalan suurin haaste ei ole kiinnostuksen herättäminen vaan osaajien saaminen tehtäviin riittävän nopeasti. Rekrytointia hidastavat erityisesti turvallisuusselvitykset, jotka voivat kestää kuukausia.
Lisäksi hakijoille voi olla epäselvää, mitä puolustusalan siviilitehtävät käytännössä sisältävät ja millaisia uramahdollisuuksia niihin liittyy.
Avoimia tehtäviä on useilla aloilla
Puolustusalan tehtäviin haetaan osaajia tälläkin hetkellä.
Puolustusvoimien tuoreissa työpaikkailmoituksissa ICT-asiantuntijan kuukausipalkaksi ilmoitetaan 4 394 euroa, ICT-suunnittelijan 3 819 euroa ja asentajan 2 923 euroa.
ICT-asiantuntijalta edellytetään soveltuvaa tekniikan tai luonnontieteiden korkeakoulututkintoa sekä usean vuoden kokemusta tietoturva-alalta. Asentajan tehtävään voi hakea soveltuvalla ammatillisella koulutuksella, esimerkiksi IT- tai sähköalalta.
Sotilaslääkärin kuukausipalkaksi ilmoitetaan 7 682 euroa. Tehtävään vaaditaan lääkärin laillistus sekä reservin upseerin tai aliupseerin koulutus. Lisäksi edellytetään kliinistä lääkärikokemusta ja hyvää fyysistä kuntoa, joka arvioidaan juoksutestillä.
Tarvetta on myös esimerkiksi autonkuljettajalle 2 752 euron kuukausipalkalla sekä Nato-yhteentoimivuutta kehittävälle korkeakouluharjoittelijalle 2 041–2 262 euron kuukausipalkalla.
Myös yksityisellä sektorilla on tarjolla puolustukseen liittyviä tehtäviä.
Esimerkiksi satelliittiyhtiö ReOrbit hakee Helsinkiin kokenutta sähkövoimajärjestelmien insinööriä kehittämään satelliittialustojaan. Hakijalta edellytetään sähkö-, avaruus- tai vastaavan alan korkeakoulututkintoa ja vähintään kymmenen vuoden työkokemusta.
ICEYE puolestaan ottaa vastaan avoimia hakemuksia Global Manufacturing Operations -yksikköönsä. Yhtiöt eivät ilmoita palkkaa hakemuksissaan.
Henkilöstösuunnittelu on pitkän aikavälin työtä
Asevelvollisuus tuo Puolustusvoimille vuosittain uusia koulutettavia.
Asiantuntijoiden ja muiden ammattilaisten kouluttaminen tehtäviinsä vie kuitenkin vuosia, joten koulutusmääriä koskevien päätösten vaikutukset henkilöstön saatavuuteen näkyvät vasta viiveellä.
Yksityisen puolustusteollisuuden kasvu kiristää kilpailua osaajista julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Raportin mukaan puolustusalan työnantajien voi olla vaikea kilpailla muiden toimialojen kanssa erityisesti teknologiaosaajien palkoista.
Osaajatarvetta ei voida ratkaista pelkillä rekrytoinneilla. Työnantajien on koulutettava nykyistä henkilöstöään ja tarjottava mahdollisuuksia oppia uusia taitoja työn ohessa.
– Puolustusalalle voi työllistyä hyvin monenlaisella taustalla. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy yksityiselle sektorille: perinteisiin puolustusyrityksiin ja yrityksiin, jotka laajentavat toimintaansa alalle, Tyyskä kertoo.
Puolustusalan kokemusta ei aina vaadita, sillä erityisosaamista voidaan kehittää työpaikalla. Tyyskän mukaan osaajia etsitään myös epätavallisista paikoista. Esimerkiksi Tanskassa puolustusalalle on rekrytoitu nuoria, joilla on hakkeritausta.
Tyyskä korostaa myös korkeakoulujen ja teollisuuden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.
– Henkilöstön kehittäminen organisaatioiden sisällä ja laajempi yhteistyö korkeakoulujen ja teollisuuden kanssa ratkaisevat sen, kuinka nopeasti puolustusinvestoinnit voidaan muuttaa käytännön vaikutuksiksi, Tyyskä sanoo tiedotteessa.
Mistä on kyse?
EY:n tuore Nordic Defense Readiness -raportti tarkastelee puolustusalan henkilöstö- ja osaamistarpeita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa seuraavan 3–5 vuoden aikana. Raportti perustuu 17 julkisen ja yksityisen sektorin puolustusalan toimijan haastatteluihin.
Suomessa tarvitaan arvion mukaan noin 16 000 uutta työntekijää ja Pohjoismaissa yhteensä noin 130 000 vuoteen 2035 mennessä.
Raportissa nostetaan esiin erityisesti teknologia-, IT- ja tekoälyosaajien sekä insinöörien ja teknikoiden tarve. Kilpailu on kovaa etenkin teknologia-, ohjelmisto-, tietoverkko- ja tekoälyosaajista.
Lähde: EY