Talous

Suomeen vyöryy nyt jättihankkeita – Näistä osaajista voi tulla huutava pula

Suomeen vyöryy nyt jättihankkeita – Näistä osaajista voi tulla huutava pula

Valtavat datakeskushankkeet voivat etenkin alueellisesti johtaa osaavan työvoiman niukkuuteen, asiantuntijat kertovat.

Rekrytointipalvelu Duunitorin tietojen mukaan datakeskuksiin liittyviä työpaikkailmoituksia on julkaistu tämän vuoden tammi–syyskuussa liki kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Rakentamisen johtaja Juho Nojonen vuokratyöyhtiö Baronasta vahvistaa, että datakeskuksiin liittyviin rakennusalan ja teollisuuden töihin on ollut suurta kysyntää.

Etenkin sähköasentajia ja -työnjohtajia tarvitaan Duunitorin tietojen mukaan suuria määriä. Nojosen mukaan kasvavaa tarvetta on myös muihin talotekniikan töihin, kuten putki- ja ilmanvaihtotöihin, sekä työnjohto-, valvonta- ja suunnittelutehtäviin.

Alueelliset haasteet

Rakennusalan työnantajajärjestö Rakennusteollisuuden (RT) johtava asiantuntija Saku Lehtinen kertoo, että etenkin tietyillä alueilla työvoiman saatavuudessa voi tulevaisuudessa olla haasteita.

Paljon riippuu myös siitä, milloin suuria hankkeita käynnistetään.

– Jos tulee paljon samanaikaisia hankkeita, niin silloinhan niukkuutta tulee väkisinkin, Lehtinen sanoo.

Esimerkiksi Vaasassa on parhaillaan käynnissä datakeskushanke ja useita muita työllistäviä hankkeita. Myös Oulusta Kajaaniin ulottuvalla alueella rakennetaan paljon – Muhokselle ja Kajaaniin rakennetaan pian Googlen datakeskukset.

Datakeskustyömaiden yksi haaste on, että niissä työtä tehdään usein kahdessa tai kolmessakin vuorossa.

– Se ei ole millään tavalla tyypillistä rakennusalalle, Lehtinen sanoo.

Tällä hetkellä työntekijöitä vaikuttaa riittävän kaikkiin hankkeisiin, Lehtinen sanoo. Nojonen on samoilla linjoilla.

– Vielä on ainakin riittänyt, Nojonen sanoo.

Datakeskukset eivät tällä hetkellä vaaranna muuta rakentamista Suomessa, asiantuntijat sanovat.

Muutaman vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen, jos investoinnit Suomeen jatkuvat, Lehtinen sanoo. Datakeskukset vaativat ympärilleen myös esimerkiksi sähkönsiirtoon liittyvää infrastruktuuria, mikä luonnollisesti vaatii rakentajansa.

Toisaalta on odotettavissa, että työvoiman määrä rakennusalalla tulevaisuudessa kasvaa, kun ala elpyy.

Mistä työntekijät?

Lehtinen ja Nojonen puhuvat kohtaanto-ongelmasta eli siitä, miten osaavat ammattilaiset saadaan liikkumaan työmaiden perässä.

Nojosen mukaan rakentaminen on siirtymässä pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Uudellamaalla kuten muuallakin Suomessa asuntorakentaminen on ollut vaikeuksissa, kun taas maakunnissa puuhataan datakeskuksia ja suuria infrahankkeita.

Tietyissä ammateissa datakeskustyömaiden palkat voivat olla keskimääräistä paremmat, mikä voi houkutella suuren osan työntekijöistä niille töihin, Saku Lehtinen sanoo. Toisaalta se voi houkutella töihin kauas kotoa, mitä Lehtinen pitää positiivisena.

Asuntomarkkinan sakkaamisen takia moni rakennustyöntekijä on vaihtanut alaa. Lisäksi esimerkiksi Baltiasta tulleita työntekijöitä on jäänyt töihin kotimaihinsa.

Toisaalta kaikki työntekijät eivät ole jääneet rakennusalan työvoiman ulkopuolelle, vaikka ala onkin hyytynyt.

– Mekin olemme palkanneet paljon työttömiä työnhakijoita, Baronan Nojonen kertoo.

Saku Lehtinen kertoo, että rakennusalalta on hävinnyt yli 30 000 työpaikkaa muutamassa vuodessa.

– Toivotaan, että saadaan osaajia takaisin, Lehtinen sanoo.

Kummankin asiantuntijan mukaan työntekijöitä tullaan joka tapauksessa tarvitsemaan myös ulkomailta. Nojosen mukaan tarvitaan myös uudelleenkouluttamista ja rakennustyön tuottavuuden nostamista, mistä Suomessa on jo hänen mukaansa hyviä esimerkkejä.

Olet saattanut jäädä paitsi