Suomelle tärkeä jättiprojekti pahoissa vaikeuksissa – Viron presidentiltä paljonpuhuva kommentti
Samaan aikaan kun haaveet Helsinki–Tallinna-tunnelista ovat heränneet Suomessakin taas eloon, Virolla ja muilla Baltian mailla on yhä suurempia vaikeuksia saada valmiiksi Rail Baltica -ratayhteyttään. Rail Baltica vie Tallinnasta Baltian läpi Puolan rajalle saakka, ja sen jatkeeksi on alusta alkaen kaavailtu Tallinnan ja Helsingin välistä rautatietunnelia.
870 kilometriä pitkää, kapealla eurooppalaisella rataleveydellä kulkevaa Rail Balticaa kutsutaan Baltiassa ”vuosisadan rakennusprojektiksi”.
Rail Baltican valmistumisajankohta on lykkääntynyt. Vielä vuosikymmenen taitteessa virallinen aikataulu oli, että rata valmistuu vuonna 2026. Sen jälkeen uudeksi takarajaksi vahvistettiin vuosi 2030.
Nyt Baltian pääministerit toteavat kuitenkin yhteisessä tilannekatsauksessaan, että käyttökunnossa radan pääväylä onkin vasta vuonna 2034.
Lisää rahaa
Baltialle ja myös Natolle sekä Euroopan unionille tärkeän radan yhä uusille ongelmille on olemassa yksi yhteinen nimittäjä, ja se on raha. Rata ei tule valmistumaan, elleivät Euroopan unionin veronmaksajat ole valmiita rahoittamaan sen rakennustöitä yhä suuremmilla rahasummilla.
Rail Baltican taustayhtiön, Latvian Riikaan rekisteröidyn RB Railin, toimitusjohtaja Marko Kivila myöntää hänkin suoraan, että rahaa pitäisi saada lisää.
– Kyseessä on yksi Euroopan suurimmista rajat ylittävistä infrastruktuuriprojekteista, joka on riippuvainen EU-rahoituksesta ja oikea-aikaisista kansallisista päätöksistä, Kivila muotoilee.
– Siitä ei ole kuitenkaan mitään merkkejä, että EU tai Baltian maat olisivat luopumassa projektista. Rataan on investoitu jo miljardeja euroja ja rakennustyöt ovat käynnissä tälläkin hetkellä. Avainkysymys on se, saadaanko radalle varmistettua jatkorahoitus, jotta se saataisiin tehtyä valmiiksi mahdollisimman pian.
EU on rahoittanut Rail Balticaa tipoittain niin, että Baltian maat ovat maksaneet rakennuskuluista aina 15 prosenttia ja EU on pannut loput. Baltian mailla ja etenkin Latvialla on ollut kuitenkin ylitsepääsemättömiä vaikeuksia löytää rataan edes omaa 15 prosentin osuuttaan – siitä huolimatta, että rakennusprojektia on karsittu moneen eri otteeseen.
Korvaamattoman tärkeä
Rail Baltican rahoituksen kanssa tuskailee Virokin, jonka ensi vuoden valtionbudjetissa ratahankkeelle on varattu karvan verran alle puoli miljardia euroa. Rahaa radan Viron-osuus tarvitsee ensi vuonna kuitenkin noin 200 miljoonaa euroa enemmän.
Rail Baltican kansallista rahoittamista ovat vaikeuttaneet osaltaan Baltian maiden kasvaneet panostukset sotilaalliseen varustautumiseen. Virossa valtion kassaa ovat tyhjentäneet niin massiiviset ammushankinnat kuin itärajan linnoittaminenkin.
Viron uusi puolustusministeri Martin Herem on kertonut Viron tarvitsevan lähivuosina myös tusinan verran kevyitä taisteluhävittäjiä. Jos tällainen kauppa toteutuisi, sen hintalappu Virolle olisi jopa miljardi euroa.
Paradoksaalisella tavalla Rail Balticaa on markkinoitu nimenomaan myös sotilaallisena projektina, sillä tarpeen vaatiessa sitä voitaisiin hyödyntää joukkojen ja kaluston kuljettamiseen keskisestä Euroopasta Baltiaan.
Rail Baltic Estonian viestintäjohtaja Silvia Pärmann kertoo, että sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet on otettu radassa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Hänen mukaansa radan sotilaallista ulottuvuutta ovat puntaroineet alan asiantuntijat jo projektin kannattavuusanalyysissä.
– Analyysin sotilaallista ulottuvuutta tarkastelevat osat ovat numeerisen tiedon osalta kuitenkin salattuja, hän sanoo.
Nopeasti kulkeva juna olisi korvaamattoman tärkeä etenkin Suwalkin käytävässä, joka yhdistää Baltian maat muuhun Eurooppaan. Suwalkin käytävä on kapea pullonkaula Venäjän Kaliningradin ja Valko-Venäjän välissä, jonka Venäjä pyrkisi sota- tai kriisitilanteessa sulkemaan tai miehittämään mahdollisimman nopeasti.
Töitä kevääseen
Rail Baltican historia on monella tapaa erikoinen. Radan rakentaminen aloitettiin ilman varmuutta lopullisesta rahoituksesta, laskemalla sen varaan, että tarvittavat rahat saadaan EU:sta. Välillä Baltian maiden on täytynyt turvautua kiristykseenkin saadakseen radalleen jatkorahoitusta. Näin ne tekivät uhatessaan kaataa EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketin, jos rahahana Rail Balticalle ei pysy auki.
Kun Rail Baltican taustayhtiö RB Rail vuonna 2014 perustettiin, EU:n ja yksittäisten Euroopan maiden rahatilanne oli aivan toisella mallilla kuin nykyään. Silloin eivät taloutta rasittaneet Ukrainan sodan ja Venäjän pakotteiden kustannukset, polttoaineiden hinnat ja yleismaailmallinen epävarmuus.
EU-alueella on käynnissä muitakin isoja ja kalliita infrastruktuuriprojekteja, joita vastaan Rail Baltica joutuu kilpailemaan rahoituksen osalta. Yksi kilpailevista hankkeista on Tanskan ja Saksan välinen vedenalainen tunneli, eräänlainen ”mini-Tallinnan-tunneli”.
Rail Baltican ensimmäisenä toteutuneena osana pidetään Puolan ja Liettuan rajalta Sestokaihin ja edelleen Kaunasiin kulkevaa 119 kilometrin pituista rataosuutta, joka otettiin käyttöön vuoden 2015 syksyllä.
Vaikka Rail Balticalla on yhteinen taustayhtiö, kaikki kolme Baltian maata rakentavat omaa rataosuuttaan itsenäisesti. Virossa rataprojekti on jaettu kahteen osaan niin että ensimmäinen etappi kulkee Tallinnasta Pärnuun ja toinen Pärnusta Latvian rajalle Iklaan.
Virossa rataa on rakentamassa suomalaisiakin firmoja, ja niiden joukossa WSP Finland, joka on mukana radan Pärnu-Ikla-osuutta rakentavassa allianssissa. WSP Finlandin markkinointi- ja viestintäjohtaja Mira Iso-Markku sanoo, että WSP:n työt radalla jatkuvat näillä näkymin ensi kevääseen saakka.
– Sen jälkeen jäämme odottamaan tulevia päätöksiä Rail Baltican jatkosta. Kokonaisuuden edistämistä kommentoivat tilaaja eli Rail Baltica Estonia sekä Baltian maiden päättäjät.
Presidenttiä painostettiin
Rail Baltican tie on ollut kivikkoinen, ja etenkin alkuvaiheessa projektin etenemistä varjostivat kolmen Baltian maan keskinäiset riidat. Kuvaavaa on, että RB Railin toimitusjohtajaksi vuoden 2019 keväällä nimitetty suomalainen Timo Riihimäki viihtyi työssään vain puoli vuotta ennen kuin jätti eroanomuksensa.
Riihimäki myönsi suoraan, että syy hänen eroonsa oli balttimaiden keskinäinen riitely ja jatkuva puuttuminen hänen työhönsä.
Ratahanke on kaikille Baltian maille äärimmäisen tärkeä myös imagosyistä ja oman maakuvan kannalta. Onnistuessaan se luo Baltiasta kuvaa modernina korkean teknologian alueena, jossa sovitut hankkeet etenevät ja jossa liikennöidään nopeilla ja ympäristöystävällisillä sähköjunilla. Epäonnistuessaan tai merkittävästi pitkittyessään projekti myös antaa sytykettä Venäjän propagandalle, joka on jo muutenkin ilkkunut sille.
Virossa Rail Baltica on niin tärkeä projekti, että maan poliittinen johto on jopa painostanut maansa väistynyttä presidenttiä Alar Karista valehtelemaan sen etenemisestä. Tällä tapaa Karis kertoi jäähyväishaastattelussaan Viron yleisradioyhtiölle ERR:lle lokakuun alussa.
– Minulle on kerrottu joka puolelta, että minun pitää väittää Rail Baltican valmistuvan vuonna 2030. Olen vastannut aina, että en voi tehdä niin, koska tiedän, ettei se valmistu vielä silloin. Ja nythän me kaikki jo tiedämme, ettei se todellakaan tule valmiiksi 2030, Karis kertoi.
Outo tapaus oli tänä syksynä sekin, kun EU vaati Rail Baltic Estoniaa maksamaan takaisin sille annettuja tukirahoja yli 300 000 euron verran. Takaisinmaksuvaatimus johtui Rail Baltic Estonian päätöksestä maksaa kyseisellä summalla tulospalkkioita vuonna 2024 – vaikka kyseessä on valtiojohtoinen projekti, joka ei pysy aikataulussaan.
Lunta Rail Baltican tupaan satoi samaan aikaan Baltian maiden yhteisestä kilpailutuksesta, jolla ne etsivät Rail Balticalle vetureita. Kilpailutus oli auki puoli vuotta, mutta sinä aikana baltit eivät saaneet ainuttakaan veturitarjousta.
Kustannukset kasvavat
Joskus vielä valmistuessaan Rail Baltica tarjoaa suomalaisillekin tervetulleen nopean reitin Tallinnasta Latvian Riikaan ja mahdollisesti sieltä eteenpäin.
Vuonna 2019 Rail Baltic Estonia julkaisi kaavailtuja matkustusaikoja ja matkalippujen hintoja matkalle Tallinnasta Riikaan. Matkan on määrä kestää alle kaksi tuntia, ja yhdensuuntaisen lipun hinnaksi kerrottiin 38 euroa.
38 euron hintaiseen lippuun on syytä suhtautua suurella epäilyksellä ottaen huomioon viime vuosien hurjan inflaation etenkin juuri Virossa. Virolaiset Lux Express -bussit ajavat Tallinnasta Riikaan edullisimmillaan 15 eurolla, joten Rail Baltican lippu tullee olemaan vähintään kolme ja ehkä neljäkin kertaa kalliimpi.
Tallinnasta Pärnuun Rail Baltican on määrä kulkea 40–50 minuutissa. Silvia Pärmann Rail Baltic Estoniasta kertoo, että radan Tallinna–Pärnu-osuus on joka tapauksessa valmis vuonna 2032, kävi muulle radalle miten tahansa.
Mutta kuinka paljon rahaa itse Rail Baltica tarvitsee lisää tullakseen koskaan valmiiksi edes riisuttuna versiona, yhteensä kaikissa kolmessa Baltian maassa?
Lopullista vastausta tietää tuskin kukaan. Radan kustannukset ovat kasvaneet nopeasti. Kun vuonna 2017 Baltian maat arvioivat radan hinnaksi kuutisen miljardia euroa, seitsemän vuotta myöhemmin hinta-arvio oli jo nelinkertainen, 24 miljardia euroa. Baltian valtiontilitarkastajat arvioivat kaksi vuotta sitten, että edes perusmallisen radan valmiiksi saattamiseen uppoaa vielä jopa 19 miljardia euroa.
Rail Baltican tulevaisuus onkin EU:n veronmaksajien käsissä. Rail Baltica odottaa hyviä uutisia EU:n seuraavalta monivuotiselta rahoituskehykseltä, joka alkaa vuonna 2028 ja kestää vuoteen 2034. Ilman hyviä tai pikemminkin erinomaisia uutisia Rail Baltica ei valmistu vielä edes 2034.
Helsinki–Tallinna-tunnelin hinta-arvio pyörii 18–20 miljardissa eurossa, kertoo Helsingin Sanomat.
Täysin varmaa kuitenkin on, että Baltian suunnalta tunnelille ei ole luvassa merkittäviä julkisia panostuksia ennen kuin nyt ontuen etenevä ”vuosisadan rakennusprojekti” saadaan kunnialla edes jonkinlaiseen maaliin.